Ihmiskeskeinen valaistus nykyisessä rakennussuunnittelussa

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Electrical Engineering | Master's thesis

Department

Mcode

Language

fi

Pages

115

Series

Abstract

The aim of this Master’s Thesis was to deepen the understanding of human-centred lighting as a part of architectural design and to explore how lighting design can better address users’ needs, experiences, and wellbeing. The study approached lighting not only as a visual component but also as a biological and emotional factor that significantly affects spatial experience, alertness, and overall wellbeing. The research was limited to interior environments — particularly offices, educational facilities, and healthcare settings — where lighting plays a crucial role in supporting daily activities and human health. The study was conducted as a qualitative case study. Data were collected through semi-structured interviews with ten lighting design professionals representing different organisations, all with experience in implementing human-centred lighting solutions. The material was analysed using inductive content analysis to identify key themes, challenges, and best practices in applying human-centred lighting principles in architectural design. The results indicate that successful human-centred lighting requires a comprehensive understanding of lighting parameters — especially spectral composition, colour temperature, and illuminance. The biological impact of lighting arises from the combined effect of these factors, emphasizing the importance of integrating lighting considerations early in the design process. The interviews highlighted the need for new design tools and metrics that account for circadian and melanopic effects of light. User-centredness, adaptability, and the usability of control systems emerged as essential elements in creating effective lighting environments. In conclusion, human-centred lighting supports wellbeing, comfort, and the sustainable use of buildings. Its successful implementation requires interdisciplinary collaboration between designers, architects, and end-users, as well as the integration of biological and emotional aspects of light into design standards and practical applications.

Tämän diplomityön tavoitteena oli syventää ymmärrystä ihmiskeskeisestä valaistuksesta osana rakennussuunnittelua sekä tarkastella, miten valaistuksen suunnittelussa voidaan entistä paremmin huomioida käyttäjien tarpeet, kokemukset ja hyvinvointi. Työssä korostettiin valaistusta paitsi visuaalisena myös biologisena ja emotionaalisena tekijänä, jolla on merkittävä vaikutus tilakokemukseen, vireystilaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkimus rajattiin rakennusten sisätiloihin, erityisesti toimistoihin, oppilaitoksiin ja sairaalaympäristöihin, joissa valaistuksella on keskeinen rooli päivittäisen toiminnan ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kymmenen valaistusalan asiantuntijan teemahaastatteluin, ja se analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Haastattelut syvensivät ymmärrystä siitä, miten ihmiskeskeinen valaistus toteutuu käytännön suunnittelussa, mitä haasteita siihen liittyy ja miten käyttäjät voitaisiin paremmin huomioida suunnitteluprosesseissa. Tulokset osoittavat, että ihmiskeskeinen valaistus edellyttää valaistusparametrien — erityisesti spektrin, värilämpötilan ja valaistusvoimakkuuden — kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Valaistuksen biologinen vaikuttavuus syntyy näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja sen suunnittelu tulisi aloittaa jo rakennushankkeen varhaisessa vaiheessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Haastattelut toivat esiin tarpeen kehittää uusia suunnittelutyökaluja ja mittareita, jotka huomioivat valon sirkadiaaniset ja melanooppiset vaikutukset. Käyttäjälähtöisyys, valaistuksen muunneltavuus ja ohjausjärjestelmien käytettävyys nousivat keskeisiksi teemoiksi. Johtopäätöksenä todetaan, että ihmiskeskeinen valaistus tukee hyvinvointia, viihtyvyyttä ja tilojen kestävää käyttöä. Sen onnistunut toteutus edellyttää monitieteistä yhteistyötä sekä valaistuksen biologisten ja emotionaalisten vaikutusten integrointia osaksi rakennussuunnittelun standardeja ja käytäntöjä.

Description

Supervisor

Ketomäki, Jaakko

Other note

Citation