aalto1 untyped-item.component.html
Voimalan uusi tarkoitus – Hanasaaren B-voimalaitoksen uusiokäyttösuunnitelma
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
185
Series
Abstract
Arkkitehtuuri alana on ilmastokriisin takia ollut jo tovin murroksessa. Suunnittelussa otetaan yhä tarkemmin huomioon ratkaisujen ympäristövaikutukset. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen uudisrakentamisen sijaan, käyttötarkoituksesta riippumatta, on nopein tapa vähentää rakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Tästä huolimatta Arkkitehtuuri- & designmuseo (AD Museo) teki päätöksen toteuttaa uuden museon uudisrakennuksena.
Työn tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoinen lähestymistapa, jossa uusi AD Museo sijoitetaan Hanasaaren B-voimalaitoksen uumeniin. Voimalan suuren koon takia työssä ehdotetaan rakennuksen toiseksi käyttötarkoitukseksi Helsingin taidemuseota (HAM), joka on työn laatimisen aikaan etsimässä uusia tiloja uusiokäyttösuunnittelun keinoin. Alueen ja rakennuksen analyysin sekä niiden perusteella tehdyn suunnitelman kautta haetaan vastausta, onko tämä lähestymistapa mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen. Suunnittelu rajoittuu varsinaiseen voimalaitosrakennukseen ja sen välittömään ympäristöön.
Diplomityö on laadittu itsenäisenä tutkielmana. Tutkimusmetodeina on käytetty kirjallisuuskatsauksia, kohdekäyntiä, Hanasaaren maaperän tutkimusraportin analysointia, voimalaitoksen alkuperäisten piirustusten analysointia sekä haastatteluja. Näiden avulla on haettu hyvä pohja varsinaiselle suunnittelutyölle.
Diplomityö koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä Analyysi osassa keskitytään alueen teolliseen historiaan, sen muodostamiin haittavaikutuksiin Hanasaaren maaperässä ja sen alaisissa vesistöissä. Myös itse kohderakennus analysoidaan voimalaitoksesta tehdyn rakennus- historiaselvityksen avulla. Näiden jälkeen käydään läpi lopullisen uuden käyttötarkoituksen valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä luonnoskaavioita käyttömahdollisuuksista. Osan lopussa nostetaan esille kaksi toteutunutta uusiokäyttösuunnitelmaa, jotka toimivat niin sanottuina esikuvina lopulliselle suunnitelmalle.
Toisessa osassa esitellään lopullinen uusiokäyttösuunnitelma, jossa Hanasaaren B- voimalaitoksen sisään syntyy AD Museon ja HAM:n muodostama museopari, sekä Helen:n prosessilaitenäyttelyyn tarkoitettu julkinen turbiinihalli. Suunnitelman tavoitteena on esittää realistinen vaihtoehto, jossa voimalaitos jakautuu keskeltä kahdeksi museopuoleksi. Voimalaitoksen omalaatuinen teollinen arkkitehtuuri loisi elämykselliset puitteet molempien museoiden tarpeisiin jo valmiiksi uniikissa kontekstissa. Käyttötarkoituksen valintaan vaikutti molempien museoiden tarve uusille tiloille diplomityön laadintahetkellä. Hanasaaren voimalaitoksen sulkeminen osui ajallisesti kohdalleen museoiden tarpeiden kanssa; voisiko museoille räätälöity uusiokäyttösuunnitelma palauttaa museo-organisaatioiden mielenkiinnon Hanasaaren voimalaitosta kohtaan ja harkitsemaan sitä uudeksi kodikseen?
Kolmannessa osassa käydään työn aikana ja tuloksena syntyneitä tekijän omia johtopäätöksiä ja huomioita läpi. Diplomityö toimii Hanasaaren ja ylipäänsä uusiokäytön potentiaalin puolestapuhujana vallitsevana purkamisen aikakautena.
Due to the climate crisis, architecture as a field has been in transition for a while. Environ-mental effects of solutions are considered more and more precisely in planning. Utilizing the existing building stock instead of new construction, regardless of the function, is the fastest way to reduce carbon emissions caused by construction. Despite this, the Architecture & Design Museum (AD Museum) decided to realise the new museum as a new building.
The aim of the thesis is to present an alternative approach, where the new AD Museum will be placed inside the Hanasaari B power station. Due to the large size of the power station, the Helsinki Art Museum (HAM) is proposed as a second main function for the station, which aims to find new premises by means of reuse planning. Through adaptive reuse and analysis of the area, an answer is sought as to whether this approach is possible and worth pursuing. The proposed design is limited to the main power station building and its immediate surroundings.
This is an independently made thesis. Literature reviews, site visit, interviews and analysis of the Hanasaari soil research report and of the original power station plans have been used as research methods. Information gathered from these created a good basis for the actual design work.
The thesis consists of three main parts. In the first part, Analysis, the focus is on the devel-opment of the Hanasaari area, its industrial history and the adverse effects these have created in the soil and water bodies beneath it. The target building itself is also analysed with the help of the building history report. The factors that influenced the selection of the final new function of the power station and the sketches related to this are also included in this part. In addition, the thesis highlights two realised adaptive reuse designs, which serve as so-called role models for the final design.
In the second part, the final reuse plan is presented, where the AD Museum and HAM museum pair are created inside the Hanasaari B-power station, as well as a public exhibition of Helen’s process equipment. The goal of this design is to present a realistic alternative, where the power station is divided in the middle into two separate museum sides. The power stations unique industrial architecture of the power station creates an experiential framework for the needs of both museums in an already special context. At the time of writing the thesis both museums needed new premises, which influenced the choice of new functions for the power station. The closing of the power station coincided with these needs; could a reuse plan tailored for these museums restore their interest in the Hanasaari power station and make them reconsider it as their new home?
In the third part, the author’s own conclusions and considerations that arose during and as a result of the work are reviewed. The thesis serves as a bastion for Hanasaari power station and the potential of adaptive reuse in general in this era of demolition.
Description
Supervisor
Kuittinen, MattiThesis advisor
Thynell, PaulMahringer, Simon