The effect of shopping centres on Finnish housing prices
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Finance
Language
en
Pages
72+9
Series
Abstract
The number of shopping centres in Finland has increased from 42 to 111 between 2000 and 2020, retelling a global trend. Shopping centres are associated with positive externalities, such as better accessibility to services, amenities, and public transport. On the other hand, malls entail negative externalities, such as noise, pollution, and traffic. In this paper, I investigate how the proximity and size of shopping centres affect housing prices in Finland, how the impact varies between different stages of a mall completion and whether the effects differ between the Helsinki Metropolitan Area and the rest of Finland. The housing data consisting of more than 600,000 housing transactions from 1999-2021 is provided by the Central Federation of Real Estate Agencies in Finland (KVKL). The mall sample of 63 mall openings from 2001-2019 is gathered from the Finnish Shopping Centre Association annual reports. By using the hedonic price theory with a differences-in-differences approach, I find that the closeness and size of the nearest shopping centre have a positive effect on housing prices nationwide, with the highest positive impact being within 1-2 km from the mall. The radius of positive influence is wider for larger malls. The closeness of a mall is more appreciated outside the HMA, where large retail operators are sparse. The positive effect is incorporated already years before the opening outside HMA, while the positive effect is highest around mall opening in the HMA. Intriguingly, the positive effect fades away already in a few years post-opening in all areas.Kauppakeskusten määrä on kasvanut Suomessa 42 keskuksesta 111 keskukseen vuosien 2000 ja 2020 välillä. Tässä tutkimuksessa selvitän, kuinka kauppakeskusten läheisyys ja koko vaikuttaa asuntojen hintoihin Suomessa. Tutkin myös, miten hintavaikutus ilmenee kauppakeskuksen elinkaaren eri vaiheissa, ja onko vaikutukset erilaisia pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella. Tutkimuksessa käytetty asuntokauppadata on kerätty Kiinteistönvälittäjien Keskusliiton HSP-palvelusta ja sisältää yli 600,000 asuntotransaktiota vuosilta 1999–2021. Kauppakeskusdata sisältää vuosina 2001–2019 avatut 63 kauppakeskusta ja on kerätty Suomen Kauppakeskusyhdistyksen (KKY) vuosittaisista raporteista. Käyttämällä hedonista hinnoitteluteoriaa ja differences-in-differences -mallia löydän positiivisia hintavaikutuksia sekä läheisyyden että koon suhteen. Löydösten perusteella optimietäisyys lähimpään kauppakeskukseen on yleisesti 1–2 kilometriä. Suurten kauppakeskusten positiivinen vaikutusalue on laajempi kuin pienten. Kauppakeskuksen läheisyys on arvokkaampaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, missä suuria vähittäiskauppatoimijoita on harvemmassa. Positiivinen hintavaikutus on myös hinnoiteltu asuntojen hintoihin jo vuosia ennen lähimmän kauppakeskuksen avaamista pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kun taas pääkaupunkiseudulla hintavaikutus on suurimmillaan avajaisten aikaan. Positiivinen hälvenee kaikilla alueilla jo muutaman vuoden jälkeen.Description
Thesis advisor
Rantapuska, EliasKeywords
kauppakeskukset, asuntomarkkinat, kiinteistöt, hedoninen hinnoittelumalli