”Lisää metsää!” Lohjan Muijalan koulun nelosluokkalaiset lähiympäristönsä asiantuntijoina
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
110 + 26
Series
Abstract
Lapsiystävällinen ympäristö tukee lapsen kehitysvaiheita. Lapset elävät muuttuneessa maailmassa ja moderni maailma asettaa haasteensa lasten ympäristösuhteen muodostumiselle. Luontoleikeille on monia nopeammin palkitsevia ja helpommin saavutettavia vaihtoehtoja. Aikaa vietetään entistä enemmän sisätiloissa tai harrastuksissa ja lapsuus on muuttunut; sukupolvi sukupolven jälkeen ulkoleikit ovat vähentyneet ja liikkumisen ’reviiri’ pienentynyt merkittävästi. Lisääntyneestä ympäristötietoudesta huolimatta lasten luontokokemukset vähenevät; tunnepitoisen ja aidon luontokokemuksen puuttuminen pienentää lasten samaistumispintaa luontoon ja sen kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, ja siihen varautumisen tarpeellisuuteen. Huoli lasten hyvinvoinnista on yhteiskunnassa suuri. Lainsäädäntö ohjaa, että lasten ”tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti”. Yhteiskunnallisesti lapsen asema on kuitenkin alisteinen ja vaikka tiedetään lasten hyvinvointia edistävän ympäristön ominaisuudet sekä arkiliikunnan ja luontokosketuksen hyödyt, on yhteiskunnan kehityksessä suunta silti niistä pois päin. Lasten osallistumisen hyödyt oman ympäristönsä suunnitteluun tunnistetaan, mutta sitä vielä harvoin hyödynnetään järjestelmällisesti. Lasten mukaan ottaminen oman ympäristönsä suunnitteluun tapahtuu osallistamalla - eli heitä siinä ikätasoisesti auttamalla. Tässä diplomityössä haluttiin ottaa lapset mukaan suunnitteluprosessiin ja antamaan aidosti oma äänensä kuuluviin. Sen mahdollistamiseksi, osana diplomityötä järjestettiin osallisuushanke, jossa Lohjan Muijalan koulun nelosluokkalaiset saivat itse kertoa suhteestaan omaan lähiympäristöönsä. Hankkeessa pyrittiin erityisesti osallisuuden kokemuksen syntymiseen ja siinä järjestettiin kuusi työpajaa, joissa käytettiin monipuolisesti erilaisia, erityisesti lasten osallistamiseen sopivia, menetelmiä. Lapset tekivät hankkeen aikana mm. visiojulisteen Lohjan tulevaisuudesta ja piirsivät oman koulumatkansa. Hankkeen aikana kerätty materiaali analysoitiin ja niistä tunnistettiin erilaisia ilmiöitä lasten elämässä sekä mahdollisia häiriötekijöitä eheän ympäristösuhteen muodostumiselle. Modernin elämän arvot (esim. kaupallisuus ja harrastaminen) näkyivät lasten tekemissä töissä, mutta toisaalta myös pehmeät arvot, kuten sosiaalinen omatunto ja luonto itseisarvona. Osallisuushanke sijoittui pääosin vaiheeseen ennen suunnittelutyön aloittamista, joten siitä saatu tieto ohjasi suunnittelun kulkua, kuten suunnitteluperiaatteiden asettamista ja suunnittelukohteen löytämistä. Osallisuushankkeen lisäksi suunnitelman tueksi tehtiin maasto-, kartta- ja kaavatarkastelut. Diplomityössä tuotettiin konseptitasoinen suunnitelma, joka parantaa juuri muijalalaisten lasten lähiympäristön lapsiystävällisyyttä. Suunnitteluratkaisu on Muijalan koulun pihaan rajautuva, metsään sijoittuva ulkoluokkatila, joka aktivoi lapsia havainnoimaan ympäröivää luontoa ja myös mahdollistaa rauhoittumisen ja yksityisyyden. Suunnitelmassa on vahvistettu sekä paikallista lapsiystävällisyyttä, henkilökohtaisen luontokokemuksen saavuttamista että koulun pihan sosiaalisten tarjoumien valikoimaa, johon koululaiset itse toivoivat parannusta.A child-friendly environment supports the basic development phases of a child. Children nowadays live in a world that challenges the formation of an uninterrupted child-nature connection. Nature-based play is reduced due to easy-access alternatives offering immediate rewards. More time is now spent indoors or engaged in extracurricular activities and childhood itself has changed. Generation after generation children play less outdoors and the realm of independent mobility has significantly diminished. Despite the increase in intellectual understanding of environmental issues personal experiences with nature are decreasing. The absence of emotional and authentic nature experiences reduces children’s connectedness with nature and its crises such as climate change and the actual need to prepare for it. Society has significant concern for children’s well-being. Although legislation dictates that children have the right to participate in matters affecting their lives they are seen as underdogs in a society that is leading them away from the well-known benefits of daily physical activity and contact with nature. The benefits of involving children in the design process of their own living environment are widely recognized but still rarely systematically utilized. Engaging children in the design process is carried out through participation and by assisting them in an age-appropriate manner. As a part of this thesis, children were involved in the process and were provided with a platform to express their own voices. Through a participation project conducted at Muijala school in Lohja children were given the opportunity to share their own perspective on their relationship with the living environment. The project consisted of six workshops and aimed especially at enhancing the sense of participation. Through the project, methods varied, and children, for example, envisioned the future of their own hometown by creating posters depicting the future Lohja and drew pictures of their travel mode and road to school. The assignments carried out during the project were then analysed, and various phenomena concerning children’s lives and potentially distracting relationship between children and nature were identified. The values of modern society, such as consumerism and the extent of extracurricular activities, were evident in the analysis, along with softer values such as a strong social conscience and nature as an intrinsic value. The participation project was primarily conducted prior to the actual design process, thus the information gathered with the children guided the course of the design process, manifesting itself as design principles and a designated planning area. To support the actual design process, in addition to the participation project, the local area of Muijala was observed more thoroughly with the help of other mapping and previous planning conducted. In the thesis process a conceptual-level design plan was produced to improve the level of child-friendliness of the local environment for the children of Muijala. The design solution is an outdoor classroom space located in the forest adjacent to Muijala School, which encourages children to observe the surrounding nature and also enables relaxation and privacy. The plan reinforces the child-friendliness of the area, enhances local residents’ personal nature experiences, and expands the range of social affordances within the schoolyard, as suggested by the children themselves.Description
Supervisor
Sinkkilä, JyrkiThesis advisor
Rinkinen, KristiinaKeywords
lapset, lapsiystävällinen ympäristö, osallistaminen, osallisuushanke, ulkoluokka, luonto