Taloushallinnon palvelukeskus: Vaikutukset tilintarkastuspalkkioihin
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Accounting
Language
fi
Pages
70 + 1
Series
Abstract
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten taloushallinon palvelukeskuksen implementointi vaikuttaa tilintarkastusprosessiin ja sitä kautta yrityksen maksamiin tilintarkastuspalkkioihin. Taloushallinnon palvelukeskuksella tarkoitetaan itsenäistä organisaatiota, jonne yritys keskittää tukitoimintojaan kustannussäästöjen ja paremman palvelun laadun motivoimana. Palvelukeskuksen ideana on standardoida ja harmonisoida prosessit koko konsernin tasolla ja tuottaa palveluita sisäisille asiakkaille, eli konserniin kuuluville yrityksille. Yleisimpiä palvelukeskuksissa hoidettavia taloushallinnon prosesseja ovat mm. laskutus sekä myynti- ja ostoreskontrat. Koska valtaosa monikansallisista suuryrityksistä käyttää nykyään palvelukeskusta ja sillä tavoitellaan pääasiassa kustannussäästöjä, on mahdollinen tilintarkastuspalkkioissa tapahtuva säästö erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Koska aiheesta ei myöskään ole lähes mitään aiempaa tutkimusta, on tutkimus ajankohtainen ja tärkeä. Tutkimus toteutettiin Mixed methods -tutkimuksena, jossa yhdisteltiin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen piirteitä. Laadullisessa osiossa haastateltiin kolmea tilintarkastajaa, joilla on laaja kokemus palvelukeskustarkastuksesta. Tällä tavoin saatiin haastattelujen avulla paikattua aiheen kirjallisuudessa olevia aukkoja. Määrällinen osio toteutettiin regressioanalyysina hyödyntäen Ero eroissa -menetelmää (Difference-in-differences). Aineistossa verrattiin suomalaisia pörssiyrityksiä, jotka olivat implementoineet palvelukeskuksen kontrolliryhmän yrityksiin, joilla ei palvelukeskusta ollut. Näiden pohjalta tehtiin kaksi regressiomallia. Toisessa mallissa tarkasteltiin palvelukeskuksen implementoineita yrityksiä vuosi implementoinnin jälkeen verraten näitä kontrolliryhmään ja toisessa mallissa tarkasteltiin palvelukeskuksen implementoineita yrityksiä kolme vuotta implementoinnin jälkeen. Haastatteluiden ja kirjallisuuden perusteella luotiin hypoteesi, että ensimmäisessä mallissa tilintarkastuspalkkiot nousevat ja toisessa mallissa laskevat. Palvelukeskuksen implementointi saattaa hypoteesin mukaan alussa nostaa palkkioita lisääntyneen riskin, päällekkäisyyksien ja virheiden johdosta, mutta toiminnan vakiintuessa sen pitäisi laskea palkkioita mm. skaalaetujen, lisääntyneen läpinäkyvyyden ja vähentyneen riskin myötä. Mallien havaintomääriksi jäi 73 ja 74 havaintoa, jotka ovat pieniä tilastolliseen analyysiin. Tutkimuksesta ei saatu tilastollisesti merkitsevää tulosta palvelukeskuksen implementoinnin vaikutuksista tilintarkastuspalkkioihin. Regressiomalli oli kuitenkin linjassa lukuisien aiempien tutkimusten kanssa suurimpien tilintarkastuspalkkioita selittävien muuttujien kanssa. Regressiossa havaittiin, että palvelukeskuksen perustavat pääasiassa suuret ja kompleksiset yritykset. Koska määrällisen osion tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, korostuvat laadullisen osion tulokset. Niiden mukaan voidaan olettaa, että hyvin toimiva palvelukeskus, joka on ohittanut implementointivaiheen, laskee tilintarkastuspalkkioita. Palkkion lasku on aina kuitenkin sidoksissa palvelukeskuksen toimivuuteen ja maturiteettiin.The aim of this study is to examine how transferring financial activities into a shared services centre affects to audit process and hereby to audit fees. A financial shared centre can be viewed as an autonomous organization, where companies centralize their support activities motivated by cost savings and better service quality. The idea of a shared service centre is to standardize and harmonize processes within the group and provide quality services to internal clients. Usually shared services are handling processes like purchase to pay, order to cash and record to report. Because most of the big multinational companies are using shared services centres nowadays to achieve cost savings, it is very interesting to examine whether the cost savings can be achieved through reduced audit fees also. The academic research considering this subject so far is also scarce. Mixed methods was chosen for methodology of this thesis by combining characteristics of both qualitative and quantitative methodology. Three experienced auditors in the field of shared services audit were interviewed in the qualitative section. By doing this it was possible to complement theory of shared services centre audits. A regression model with Difference-in-differences approach was built for the quantitative section. The data of this study consists of Finnish listed companies. A test group with a shared services centre was compared to a control group without a shared services centre. Two regression models were created. The first model compared the test group to the control group one year before and one year after implementing a SSC and the second model compared groups one year before and three years after the implementation. It was hypothesized that a SSC increases audit fees in the first year due to increased error rates and risk, but after the transfer phase it affects negatively to audit fees due to economies of scale, increased transparency and decreased risk. The final data consisted of 73 and 74 observations, respectively, and was relatively small. There were no statistically significant results between implementation of a SSC and audit fees, but the same control variables were found to be significant as in the previous studies. One finding of this study was, that a SSC is usually implemented by complex and big companies. Because the results of the regression model were not statistically significant in the matter of SSC, the importance of the results from the interviews grew bigger. According to the interviews, it can be assumed that a well-working and mature SSC decreases audit fees. It must be highlighted, though, that a possible reduction in audit fees are always related to the maturity and functionality of a SSC.Description
Thesis advisor
Niemi, LasseJarva, Henry
Keywords
tilintarkastus, tilintarkastuspalkkiot, palvelukeskus, SSC