Tekijä on toinen : kuinka kuvallinen dialogi syntyy
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
| Defence date: 2012-03-02
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2012
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
192 + app. 24
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 10/2012
Abstract
This research has its focus in the school world and on how it is possible for a new means of producing art to take place in the field of art education through interaction between students and a teacher. The study attempts to find answers to the following questions: Can art work produced by students function as inspiration for an artist teacher in her own art production? How do new points of view and ways of constructing knowledge develop during an interactive process of art production between students and their teacher? The main visual starting point for the research was the work of art, “Donkey in the School” (1556) by Pieter Bruegel the Elder. Bruegel’s art work functioned as a guideline for both visual expression and thinking throughout the study. The research is based on visual interpretation of works by Bruegel through the collaboration and interaction of students with their artist-teacher. The theoretical background for the visual picture analysis in the research is based on the model of experiential understanding of art developed by Marjo Räsänen. Räsänen’s theory has been taken further and developed into a model of interpreting images in an interactive process that can be considered in the light of Bahtin’s theory of polyphony in the novels of Dostoyevsky. In a polyphonic novel there is no single author, but rather a group of author-thinkers who are the subjects of the novel. In dialogical picture analysis the works of art themselves and the interpretations of the art work replace the author, and thus the final result cannot be seen as the product of a single author. The dialogue occurs between the works of art, the students, their interpretations of the art work and the artist-researcher. In this research a dialogue is defined as an interaction between works of art. The teacher listens to the students through their works of art, both visual and textual, and also gives an opportunity for the students to see and make comments on her own art work. The idea of equality is based on the idea that input from the students includes the kind of insights that would probably have been un-noticed if the study was only based on observations by the teacher. Interaction and equality are grounded in mutual giving and receiving that does not necessarily need to be reciprocal. The teacher opens windows towards the art world and gives the students a means of expression. The students can enable the teacher to see her work from a different perspective. In the end it is a question of generating new views from both sides. The result of a true dialogue can never be known at the start of the conversation. This research emphasizes dialogue between works of art. The thoughts and phenomena expressed through art are as meaningful and true as those expressed verbally. Art can also express things that are often impossible to put into words, which is why such dialogue can yield results over and above what is possible through verbal discussion between individuals.Väitöstutkimus kohdentuu koulumaailmaan ja taidekasvatuksen mahdollisuuksiin avata uusia taiteellisen tuottamisen keinoja oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen kautta. Kirjassa pohditaan oppilaiden merkitystä taiteilija-opettajan taiteellisen työn innoittajina sekä uusien näkökulmien ja lähestymistapojen syntymistä oppilaiden ja opettajan yhteisessä kuvallisen tuottamisen prosessissa. Tutkimuksessa käsiteltävän kuvallisen tuottamisen pääasiallinen lähtökohta on Pieter Bruegel Vanhemman teos Aasi koulussa (1556). Bruegelin teos on toiminut tutkijan sekä visuaalisen ilmaisun että ajattelun punaisena lankana. Väitöskirja perustuu Bruegelin teosten pohjalta tehdyille kuvatulkinnoille vuorovaikutuksessa oppilaiden ja taiteilija-opettajan välillä, ja näiden uusien, ei-kenenkään tekemien kuvien synnyttämälle kasvatusfilosofiselle pohdinnalle. Tässä yhteydessä kuvatulkinnan teoreettinen tausta on Marjo Räsäsen kokemuksellisen taiteentulkinnan mallissa. Räsäsen mallin pohjalta on kehitelty uusi dialogisen kuvatulkinnan lähestymistapa, jota voi tarkastella myös Bahtinin luoman teorian valossa Dostojevskin polyfonisen romaanin mallista. Polyfonisessa romaanissa ei ole yhtä tekijää, vaan joukko tekijä-ajattelijoita, teoksen subjekteja. Dialogisen kuvatulkinnan toteutuksessa teokset ja tulkinnat ottavat subjektin, tekijän osan ja lopputulosta ei voi sanoa yhden tekijän aikaansaannokseksi. Vuoropuhelu, dialogi tapahtuu siis oppilaiden ja taidehistoriallisten kuvien kesken sekä oppilaiden tuottamien kuvien ja taiteilija-tutkijan välillä. Tässä tutkimuksessa vuorovaikutuksella tarkoitetaan nimenomaan teosten välistä keskustelua. Opettaja kuuntelee oppilaita heidän teostensa, niin kuvallisten kuin sanallistenkin kautta ja antaa oppilaille myös mahdollisuuden nähdä ja kommentoida opettajan teoksia. Tasavertaisuus nousee ajatuksesta, että oppilaiden tulkinnat pitävät sisällään teemoja, jotka olisivat jääneet taiteilija-opettajan ulottumattomiin, mikäli hän olisi toiminut vain omien havaintojensa varassa. Vuorovaikutus ja tasavertaisuus nousevat molemminpuolisesta antamisesta ja saamisesta, joiden ei tarvitse olla keskenään samankaltaisia. Opettaja antaa oppilaille ikkunoita taidemaailmaan ja välineitä maan ilmaisuun. Oppilaat antavat opettajalle mahdollisuuden nähdä tulkittava teos uusin, toisin silmin. Loppujen lopuksi on kyse uusien näköalojen avaamisesta puolin ja toisin. Dialogin lopputulos ei voi koskaan olla tiedossa sen alkaessa; muussa tapauksessa ei ole kyse aidosta dialogista. Erkkilä korostaa teosten välistä dialogia. Taiteen kautta ilmaistut asiat ovat aivan yhtä erkittäviä kuin ihmisen henkilönä ilmaisemat asiat. Taide voi kuitenkin puhua usein myös sellaisesta, mistä henkilö voi vain vaieta ja sen tähden taiteellinen dialogi voi synnyttää näkökulmia, joihin henkilöiden välinen vuoropuhelu ei ehkä koskaan yllä.Description
Thesis advisor
Räsänen, MarjoKeywords
kuvataide, taidekasvatus, kuva-analyysi, taiteellinen tutkimus, taiteellinen työ