Digiklinikoiden hankinta ja käyttöönotto julkisessa perusterveydenhuollossa: Monimenetelmällinen tapaustutkimus kolmella hyvinvointialueella

Thumbnail Image

Files

master_Riski_Antti_2025.pdf (2.61 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-02-23

Department

Major/Subject

User, Data and Design

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Information Networks

Language

fi

Pages

54

Series

Abstract

This Master’s thesis examined the procurement and implementation of digital health services, particularly digital clinics, in Finnish primary healthcare. At the beginning of 2023, the social and healthcare reform transferred the responsibility for organizing social and healthcare services from municipalities to 21 well-being services counties, increasing the need to merge information systems and develop more accessible service channels. The key research questions were to determine what is meant by a digital clinic, what goals are set for its procurement, and what effects and challenges have been identified in the adoption of remote services. The data consisted of public procurement documents, the digital strategies of well-being services counties, and three interviews. In addition, a survey on digital clinics was sent to all wellbeing services counties, to which seven individuals from different counties responded. Although the study focused primarily on the solutions of the three interviewed well-being services counties, the findings have broader relevance for the digitalization of Finnish primary healthcare. According to the results, the definition of a digital clinic ranges from a simple chat service to a more extensive digital service package. Most often, digital clinics are expected to accelerate access to care, improve the efficiency of human resources, and enhance patient satisfaction. However, the interviewees noted that fragmented patient information systems and shortcomings in change management hinder the seamless deployment of these services. The study shows that digital clinics have the potential to reduce clogging in patient queues, improve citizens’ opportunities to handle health matters remotely, and increase the flexibility of healthcare. Nevertheless, the rapidly changing ICT environment and the ongoing need to develop staff expertise and system integrations require continuous investment to ensure the full benefits of digital services in the future.

Tässä diplomityössä tutkittiin digitaalisten terveyspalvelujen, erityisesti digiklinikoiden, hankintaa ja käyttöönottoa suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Vuoden 2023 alussa voimaan tullut sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kunnilta 21 uudelle hyvinvointialueelle, mikä on lisännyt tarvetta yhtenäistää tietojärjestelmiä ja kehittää saavutettavia palvelukanavia. Tutkimuksen keskeisinä kysymyksinä oli selvittää, mitä digiklinikalla tarkoitetaan, millaisia tavoitteita sen hankinnalle asetetaan sekä millaisia vaikutuksia ja haasteita etäpalveluiden käyttöönotossa on havaittu. Aineistona hyödynnettiin julkisia hankinta-asiakirjoja, hyvinvointialueiden digistrategioita ja kolmea haastattelua, minkä lisäksi kaikille hyvinvointialueille lähetettiin kysely digiklinikoista. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä eri hyvinvointialueilta. Vaikka tarkastelu kohdistui erityisesti kolmen haastatellun hyvinvointialueen ratkaisuihin, tuloksilla on yleisempää merkitystä koko suomalaisen perusterveydenhuollon digitalisaatiossa. Tulosten perusteella digiklinikan määritelmä vaihtelee kevyestä chat-palvelusta laajempaan digitaaliseen palvelukokonaisuuteen. Useimmiten digiklinikoilta odotetaan hoitoon pääsyn nopeuttamista, henkilöstöresurssien tehostamista ja potilastyytyväisyyden parantamista. Haastateltujen mukaan kuitenkin hajanaiset potilastietojärjestelmät ja puutteet muutosjohtamisessa jarruttavat palvelujen sujuvaa käyttöönottoa. Tutkimus osoittaa, että digiklinikoilla on potentiaalia keventää hoitojonojen ruuhkia, parantaa kansalaisten mahdollisuuksia asioida etänä ja lisätä terveydenhuollon joustavuutta. Nopeasti muuttuva ICT-ympäristö sekä henkilöstön osaamisen ja järjestelmien integraatioiden kehittäminen vaativat kuitenkin jatkuvaa panostusta, jotta digipalveluista voidaan saada täysi hyöty jatkossakin.

Description

Supervisor

Viitanen, Johanna

Thesis advisor

Nokso-Koivisto, Oskari

Keywords

digiklinikka, terveydenhuollon digitalisaatio, ICT-hankinta, etähoito, julkinen perusterveydenhuolto, reaaliaikainen etäasiointi

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202503182873

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI