Tarran pintapaperin optisten ominaisuuksien hallinta

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1998

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Paperitekniikka

Mcode

Puu-21

Degree programme

Language

fi

Pages

109

Series

Abstract

Työn tavoitteena oli tarran pintapaperin optisten ominaisuuksien parantaminen. Työssä keskityttiin erityisesti Tervasaaren PK 5:n valmistamiin Vellum-, Data- ja Jet-lajeihin. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin tarran valmistusta ja käyttöä, paperin optista käyttäytymistä kuvaavia teorioita sekä optisten ominaisuuksien muodostumista. Lisäksi selvitettiin raaka-aineiden sekä paperin valmistuksen vaikutusta paperin optisiin ominaisuuksiin. Työn kokeellisessa osassa suoritettiin ensin jauhatuskoeajo, jolla hankittiin lähtötiedot PAKKA-simulointimalliin. Sitten koneella suoritettiin täyteainekoeajot marmorilla ja PCC:llä. Koneella tehtiin myös kaksi erillistä optisen kirkasteen koeajoa, joissa tutkittiin kirkasteen lisäyksen hyötysuhdetta pintaliiman ja massasulpun joukkoon. Massavärjäykseen liittyvässä koeajossa vertailtiin suoran ja pigmenttivärin vaikutusta paperin vaaleuteen. Tämän lisäksi selvitettiin laboratoriomittauksilla laminaatin pohjapaperin ja laminaattiliiman vaikutusta pintapaperin optisiin ominaisuuksiin. Simuloinnin mukaan optisten ominaisuuksien suhteen paras täyteaine oli PCC ja täyteaineseoksista paras oli PCC/marmori. Paras massasekoitus tuli, kun koivun, eukalyptusen ja männyn osuudet jakautuivat suhteessa 40 %, 40 % ja 20 %. Koneella suoritettujen täyteainekoeajojen perusteella PCC:n 30 % osuus kokonaistäyteaineesta antoi paperille parhaat optiset ominaisuudet. Myös marmorilla 35 % osuudella kokonaistäyteaineesta saatiin paremmat optiset ominaisuudet kuin pelkällä liidulla. Täyteaineiden vaikutus muihin paperiteknisiin ominaisuuksiin ei eroa toisistaan juurikaan, joten optiset ominaisuudet ovat määräävässä asemassa täyteaineen valinnan suhteen. Ensimmäisen kirkastekoeajon perusteella optisen kirkasteen teho heikkenee huomattavasti, kun annostus pintaliiman sekaan kasvaa yli 600 ml/min. Paperin alapuolelle lisätty kirkaste ei vaikuta lainkaan paperin yläpuolen valkoisuuteen, joten alapuolen kirkasteen määrä kannattaa minimoida. Toisen kirkastekoeajon mukaan tetrasulfonityyppinen kirkaste osaksi massaan lisättynä ei paranna hyötysuhdetta Vellum-lajilla pelkkään pintaliimaan lisätyn kirkasteen suhteen. Korvaamalla PK 5:llä käytetyn Pergasol-violetin pigmenttivioletilla saadaan vaaleuksissa parannusta mittausmenetelmästä riippuen noin puoli yksikköä. Tämä johtuu pigmenttivärin edullisemmasta heijastusspektristä ja värjäyssuunnasta. Tarralaminaattien optisissa mittauksissa selvitettiin taustapaperin ja tarraliiman vaikutusta tarran pintapaperin optisiin ominaisuuksiin. Tarraliimat alentavat pintapaperin vaaleutta, valkoisuutta ja opasiteettia sekä muuttavat pintapaperin sävyä vihreämpään ja keltaisempaa suuntaan. Taustapaperit alentavat myös laminaatin pintapaperin vaaleutta ja valkoisuutta sekä muuttavat sävyä. Muutosten suuruudet riippuvat taustapaperin optisista ominaisuuksista.

Description

Supervisor

Paulapuro, Hannu

Thesis advisor

Hiltunen, Ari

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445089

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK