Chemical treatment and sedimentation of suction dredged paper mill effluent sludge

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2004
Major/Subject
Teollisuuden ympäristötekniikka
Mcode
Puu-127
Degree programme
Language
fi
Pages
82 s. + liitt. 6
Series
Abstract
M-real Kirkniemen paperitehdas on vuodesta 1966 lähtien johtanut jätevetensä Lohjanjärven Osuniemenlahteen. Lahti on vuosien varrella pahoin liettynyt ja täyttynyt tehtaan jätevesien mukana tulleesta kuitu- ja mineraaliaineksesta, ns. tehdassedimentistä. Lahden virkistyskäyttöarvo on olematon, jonka lisäksi pohjaan kertynyt sedimentti aiheuttaa merkittävää sisäistä ravinnekuormitusta Lohjanjarveen. M-real Kirkniemi aikookin kunnostaa lahden imuruoppaamalla. Tämän työn tarkoituksena oli löytää laboratoriokokeiden avulla sopivin kemikaaliyhdistelmä ja kemikalointitapa lahdelta ruopattavan tehdassedimentin laskeuttamiseksi maa-altaisiin ja siitä vapautuvan fosforin saostamiseksi. Kokeiden perusteella valittiin kokonaisuutena toimivin ja edullisin kemikalointiratkaisu täyden mittakaavan toteutusta varten. Ilman kemikaaleja suoritetut laskeutuskokeet osoittivat, että suurin osa lahdesta pumpatusta lietteestä laskeutuu erittäin nopeasti. Toisaalta Hete sisältää myös runsaasti hyvin hitaasti laskeutuvaa kolloidista ainesta, joka jättää altaista poistuvan veden erittäin sameaksi. Kemikaalien käyttö lietteen selkeytyksen apuna on siten välttämätöntä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Koetulosten perusteella on Osuniemenlahdelta pumpattavan ruoppauslietteen laskeuttaminen ja fosforin saostus tehokkainta tehdä kahdessa erillisessä vaiheessa. Esiselkeytysvaiheeseen annostellaan vain fosforin saostamiseen ja lietteen laskeutuksen tehostamiseen soveltuvaa alumiini- tai rautapohjaista koagulanttia. Jälkiselkeytysvaiheessa vedestä poistetaan loput kiintoaineesta ja fosforista koagulantin ja sopivan polyelektrolyytin avulla. Kokeissa saavutetut kiintoainepitoisuudet toiseen vaiheen kemikaloinnin jälkeen olivat luokkaa 20-30 mg/l ja fosfaattifosforipitoisuudet (PO4-P) alle 0,01 mg/l. Vesi jäi käytännössä täysin kirkkaaksi, sameuden ollessa alle 10 NTU. Polyalumiinikloridi Kempac 18 todettiin tehokkaimmaksi ja kustannuksiltaan edullisimmaksi testatuista saostuskemikaaleista. Lievästi anioninen Fennopol A321 oli paras tutkituista polyelektrolyyteistä. Sopivaksi Kempac 18:n lähtöannosteluksi esiselkeytysvaiheessa todettiin 400 mg/l. Jälkiselkeytyksen kemikaloinnissa riittää lähtöannosteluksi 100 mg/l. Fennopol A321:n lähtöannosteluksi jälkiselkeytyksen kemikaloinnissa voidaan valita 3 mg/l.
Description
Supervisor
Hynninen, Pertti
Thesis advisor
Honkanen, Kristiina
Keywords
dredging, ruoppaus, sediment, sedimentti, sludge, liete, sedimentation, laskeuttaminen, coagulation, saostaminen, phosphorous, fosfori
Other note
Citation