Imuruopatun metsäteollisuuden jätevesilietteen kemiallinen käsittely ja laskeutus

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2004

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Teollisuuden ympäristötekniikka

Mcode

Puu-127

Degree programme

Language

fi

Pages

82 s. + liitt. 6

Series

Abstract

M-real Kirkniemen paperitehdas on vuodesta 1966 lähtien johtanut jätevetensä Lohjanjärven Osuniemenlahteen. Lahti on vuosien varrella pahoin liettynyt ja täyttynyt tehtaan jätevesien mukana tulleesta kuitu- ja mineraaliaineksesta, ns. tehdassedimentistä. Lahden virkistyskäyttöarvo on olematon, jonka lisäksi pohjaan kertynyt sedimentti aiheuttaa merkittävää sisäistä ravinnekuormitusta Lohjanjarveen. M-real Kirkniemi aikookin kunnostaa lahden imuruoppaamalla. Tämän työn tarkoituksena oli löytää laboratoriokokeiden avulla sopivin kemikaaliyhdistelmä ja kemikalointitapa lahdelta ruopattavan tehdassedimentin laskeuttamiseksi maa-altaisiin ja siitä vapautuvan fosforin saostamiseksi. Kokeiden perusteella valittiin kokonaisuutena toimivin ja edullisin kemikalointiratkaisu täyden mittakaavan toteutusta varten. Ilman kemikaaleja suoritetut laskeutuskokeet osoittivat, että suurin osa lahdesta pumpatusta lietteestä laskeutuu erittäin nopeasti. Toisaalta Hete sisältää myös runsaasti hyvin hitaasti laskeutuvaa kolloidista ainesta, joka jättää altaista poistuvan veden erittäin sameaksi. Kemikaalien käyttö lietteen selkeytyksen apuna on siten välttämätöntä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Koetulosten perusteella on Osuniemenlahdelta pumpattavan ruoppauslietteen laskeuttaminen ja fosforin saostus tehokkainta tehdä kahdessa erillisessä vaiheessa. Esiselkeytysvaiheeseen annostellaan vain fosforin saostamiseen ja lietteen laskeutuksen tehostamiseen soveltuvaa alumiini- tai rautapohjaista koagulanttia. Jälkiselkeytysvaiheessa vedestä poistetaan loput kiintoaineesta ja fosforista koagulantin ja sopivan polyelektrolyytin avulla. Kokeissa saavutetut kiintoainepitoisuudet toiseen vaiheen kemikaloinnin jälkeen olivat luokkaa 20-30 mg/l ja fosfaattifosforipitoisuudet (PO4-P) alle 0,01 mg/l. Vesi jäi käytännössä täysin kirkkaaksi, sameuden ollessa alle 10 NTU. Polyalumiinikloridi Kempac 18 todettiin tehokkaimmaksi ja kustannuksiltaan edullisimmaksi testatuista saostuskemikaaleista. Lievästi anioninen Fennopol A321 oli paras tutkituista polyelektrolyyteistä. Sopivaksi Kempac 18:n lähtöannosteluksi esiselkeytysvaiheessa todettiin 400 mg/l. Jälkiselkeytyksen kemikaloinnissa riittää lähtöannosteluksi 100 mg/l. Fennopol A321:n lähtöannosteluksi jälkiselkeytyksen kemikaloinnissa voidaan valita 3 mg/l.

Description

Supervisor

Hynninen, Pertti

Thesis advisor

Honkanen, Kristiina

Keywords

dredging, ruoppaus, sediment, sedimentti, sludge, liete, sedimentation, laskeuttaminen, coagulation, saostaminen, phosphorous, fosfori

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120450570

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK