Asumisen täydennysrakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021-12-13
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
fi
Pages
60+3
Series
Abstract
Kaupungistumiskehityksen myötä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on noussut merkittävään rooliin keinona vähentää etenkin liikkumisen päästöjä. Sen vuoksi asemanseudut ja muut hyvin saavutettavat alueet ovat houkuttelevia täydennysrakentamiskohteita. Osalla täydennysrakentamiseen sopivista alueista on kuitenkin ympäristöhäiriöitä, kuten lentomelua, jotka rajoittavat asuinrakentamisen lisäämistä. Lentomelun tiedetään aiheuttavan terveyshaittoja erityisesti unen häiriintymisen kautta. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, millaisia käytäntöjä melualueen kunnilla on asumisen täydennysrakentamiseen lentomelualueella: miten käytännöt näkyvät kaavoissa, kuinka käytännöt vaihtelevat kunnittain ja kuinka (vähäinen tai pienimuotoinen) täydennysrakentaminen määritellään. Lisäksi tarkasteltiin, millä perusteilla melualueiden täydennysrakentamista puolletaan tai rajoitetaan ja mikä selittää kuntien välisiä eroja. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, jossa aineistona käytettiin kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten haastatteluja sekä kaavadokumentteja, rakennusmääräyksiä ja täydentäviä ohjeita. Yleiskaavavaiheessa kuntien kaavamerkinnät ja -määräykset lentomelualueiden suhteen ovat lähes yhdenmukaiset. Kaavoissa on tyypillisesti sallittu LDEN 55–60 dB lentomelualueelle täydennysrakentaminen tai vähäinen tai pienimuotoinen täydennysrakentaminen. Näiden termien tulkinta kuitenkin vaihtelee, mikä johtaa erilaisiin täydennysrakentamisen käytäntöihin eri kunnissa. Erilaisia tulkintoja selittää lentomelualueiden laajuus ja sijoittuminen: kunnissa, joilla lentomelualueet kattavat laajan osan kunnasta ja osuvat jo tiiviisti rakennetuille ja keskeisesti sijaitseville alueille, melualueille sallittiin enemmän täydennysrakentamista kuin kunnissa, joissa melualueet sijoittuvat harvaan asutuille alueille. Täydennysrakentamista perusteltiin päästöjen vähentämisellä ja kestävällä kehityksellä sekä nykyisten asuinalueiden kohentamisella. Mikäli kuntien käytäntöjä haluttaisiin yhtenäistää esimerkiksi ohjeen avulla, tulisi siinä huomioida ominaispiirteiltään erilaiset alueet kaupunkiympäristössä sekä maaseudulla.With the urbanization development, the consolidation of the community structure has become important as a means of reducing emissions, especially from mobility. This makes urban areas around stations and other easily accessible areas attractive places for complementary construction. However, some areas suitable for complementary construction have environmental disturbances, such as aircraft noise, which limit the increase in residential construction. Airborne noise is known to cause health problems, especially through sleep disturbance. The aim of this dissertation was to find out what kind of practices municipalities in the aircraft noise area have for complementary construction in the aircraft noise contours: how the practices appear in the land use plans, how the practices vary from municipality to municipality and how (small-scale) complementary construction is defined. In addition, it was examined on what grounds the complementary construction in the noise contours is supported or restricted and what explains the differences between municipalities. The study was carried out as a qualitative content analysis. Interviews with municipal land use planning and building control authorities as well as plan documents, building regulations and supplementary instructions were used as material of the study. The symbols and regulations for aircraft noise contours in the local master plans are almost uniform. The plans typically allow for complementary construction or small-scale complementary construction in the LDEN 55–60 dB aircraft noise zone. However, the interpretation of these terms varies, leading to different complementary construction practices in different municipalities. Different interpretations are explained by the extent and location of aircraft noise contours: in municipalities where aircraft noise areas cover a large part of the municipality and fall into already densely built-up and centrally located areas, more additional construction was allowed in noise areas than in municipalities with sparsely populated areas. Complementary construction was justified by sustainable development and the reduction of emissions, as well as the improvement of existing residential areas. If it is desired to harmonize the complementary construction practices of municipalities, for example with the help of a guide, it should consider local conditions in the different areas in the urban environment as well as in rural areas.Description
Supervisor
Kyttä, MarkettaThesis advisor
Ampuja, OutiMoll, Veera
Keywords
täydennysrakentaminen, maankäytön suunnittelu, vähäinen, lentomelu, melualue, kaavoitus