Struggle over "who we are" : a discursive perspective on organizational identity change
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Doctoral thesis (monograph)
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2007-10-19
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
210
Series
Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership doctoral dissertation series, 2007/4
Abstract
The study focuses on organizational identity change in the acquisition context from a discursive perspective. Organizational identity answers the question of "who we are" as an organization. Traditionally, organizational identity has been approached as a set of features that organizational members consider central, distinctive, and enduring about their organization. Recent research, however, has challenged the centralness and enduringness of organizational identity, and there has been a call for more dynamic and fragmented views of organizational identity. Despite this call, most of the existing studies give an overly simplistic view of organizational identity and its change viewing stability as a desired state of organizations and ignoring the issues of power involved in identity construction processes. The objective of this study is to understand organizational identity change as a discursive phenomenon and to provide a description of it. In this study, language is seen as the very arena where identity construction occurs. Organizational identity is constructed in the interaction between multiple actors, and this process is inherently linked to issues of power, since different articulations of "who we are" serve different interests and are related to certain ideological underpinnings. The study explores the construction of organizational identity in a local Finnish telecommunications company during its takeover by a national telecommunications group. The empirical data consist of one-on-one and group interviews, intranet discussions, company's internal communication material, and media articles produced before, during, and after the acquisition over a 5-year time-span. The study suggests that social actors construct, destruct, transform, and sustain different identity articulations in their use of various discursive strategies. Furthermore, social actors are capable of using different discourse types to produce desired identity articulations in suitable contexts. Three different discourse types used by social actors in their argumentation were identified in data. These discourse types were economic-rationalistic discourse, power discourse, and cultural discourse. In addition to identifying different discourse types and discursive strategies, the study also examined their use in the acquisition context, thus examining the situational variation of argumentation. As a result of this analysis, the study suggests that the identity of the social actor, the historical time, and the social arena for language use are related to the choice of discourse types and to which discursive strategies are used in the argumentation. Depending on which discourse types and discursive strategies are employed and to what purpose, organizational identity is constructed in different ways in language use. A discursive view described in this study increases understanding of organizational identity change as a much more dynamic, fragmented, political, and complex phenomenon than earlier research has suggested. It highlights the role of time and place in organizational identity construction, thus describing identities as situated constructs, which vary depending on where, when, and by whom they are articulated. By describing identity construction as a phenomenon that happens in the interaction between multiple social actors, the study also suggests that identity change processes are more difficult to manage from the "top" of the organization than earlier research has suggested.Tutkimus käsittelee organisaatioidentiteetin muutosta yritysostokontekstissa diskursiivisesta näkökulmasta. Organisaatioidentiteetti vastaa kysymykseen "keitä me olemme" organisaationa. Perinteisesti organisaatioidentiteettiä on lähestytty joukkona organisaatioon liitettäviä ominaisuuksia, joita organisaation jäsenet pitävät keskeisinä, muista erottuvina ja pysyvinä. Uusin tutkimus on kuitenkin haastanut tämän näkemyksen ja peräänkuuluttanut dynaamisempaa ja hajanaisempaa näkemystä organisaatioidentiteetistä. Tästä huolimatta suurin osa olemassa olevasta tutkimuksesta antaa liian yksinkertaistetun kuvan organisaatioidentiteetistä ja sen muutoksesta pitäen pysyvyyttä organisaation tavoiteltavana olotilana ja kiinnittäen varsin vähän huomiota siihen, miten valta liittyy organisaatioidentiteetin rakentumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata organisaatioidentiteetin muutos diskursiivisena ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kieli nähdään areenana, jossa identiteetin rakentaminen tapahtuu. Organisaatioidentiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa useiden eri toimijoiden kesken. Valta liittyy keskeisellä tavalla tähän prosessiin, sillä erilaiset ilmaukset siitä "keitä me olemme" palvelevat erilaisia intressejä ja ovat sidoksissa tiettyihin ideologisiin olettamuksiin. Tutkimus tarkastelee organisaatioidentiteetin rakentumista suomalaisessa paikallisessa tietoliikennealan yrityksessä aikana, jolloin valtakunnallinen tietoliikennealan yritys osti sen. Tutkimuksen aineisto koostuu yksilö- ja ryhmähaastatteluista, intranet-keskusteluista, yrityksen sisäisestä viestintämateriaalista sekä media-artikkeleista. Aineisto on tuotettu viiden vuoden aikana ennen ja jälkeen yritysoston. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sosiaaliset toimijat rakentavat, hajottavat, muuttavat ja ylläpitävät ilmauksia identiteetistä käyttämällä erilaisia diskursiivisia strategioita puheessaan. Lisäksi toimijat käyttävät erilaisia diskurssityyppejä resursseinaan, jotka mahdollistavat haluttujen identiteetti-ilmausten tuottamisen eri konteksteihin sopiviksi. Aineistolähtöisessä analyysissä tunnistettiin kolme erilaista diskurssityyppiä: taloudellis-rationaalinen diskurssi, valtadiskurssi ja kulttuuridiskurssi. Diskursiivisten strategioiden ja diskurssityyppien tunnistamisen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin niiden käyttöä yritysostokontekstissa, mikä mahdollisti puheen tilannesidonnaisen vaihtelun tarkastelun. Analyysin tuloksena voidaan todeta, että sosiaalisen toimijan identiteetti sekä puheen tuottamisen ajankohta ja sosiaalinen areena ovat sidoksissa siihen, millaisia diskurssityyppejä ja diskursiivisia strategioita käytetään argumentoinnissa. Riippuen siitä, millaisia diskurssityyppejä ja diskursiivisia strategioita käytetään ja mihin tarkoitukseen, organisaatioidentiteetti saa erilaisia ilmiasuja kielen käytössä. Tutkimuksessa kuvattu diskursiivinen näkökulma lisää ymmärrystä organisaatioidentiteetin muutoksesta huomattavasti dynaamisempana, hajanaisempana, poliittisempana ja monimutkaisempana ilmiönä kuin aikaisempi tutkimus on osoittanut. Tutkimus painottaa puheen tuottamisen ajan ja paikan roolia identiteetin rakennustyössä ja kuvaa identiteetit tilannesidonnaisina konstruktioina, jotka vaihtelevat riippuen siitä, missä, milloin ja kuka ne kulloinkin tuottaa. Kuvaamalla identiteetin rakentumisen ilmiönä, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa useiden eri toimijoiden kesken, tutkimus myös osoittaa, että identiteetin muutosprosesseja on huomattavasti vaikeampi johtaa "ylhäältä" käsin organisaatiossa kuin aikaisempi tutkimus on ehdottanut.Description
Keywords
organizational identity, organizational discourse, change, critical discourse analysis, organisaatioidentiteetti, organisaatiodiskurssi, muutos, kriittinen diskurssianalyysi