Bringing a medical device innovation to the market: Analyzing the Finnish health ecosystem
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022-05-18
Department
Major/Subject
Strategy and Venturing
Mcode
sci30500
Degree programme
Master’s Programme in Industrial Engineering and Management
Language
en
Pages
60+16
Series
Abstract
The research topic is to understand the dynamics of a new medical device market entry into the Finnish public healthcare system. The development of medical devices includes significant risks and understanding the adoption requirements already in the product development phase can ease tackling those risks and ensure product development success. This study approaches the Finnish public healthcare system with an innovation ecosystem approach seeking to answer Adner’s question ‘If we built it, how it will get there?’ from a medical device developer’s perspective, developing their first medical device. The research is conducted as a qualitative single case study. The research nature is theory elaborating and is based on the grounded theory methodology. A total of eight interviews were conducted with persons representing Finnish public healthcare, healthcare researchers or entrepreneurs operating in the Finnish public healthcare system. Data were analyzed using the Gioia methodology. Previous literature points out that innovation adoption is complex and is not explainable by single factors. The research results pointed out multiple adoptions affecting factors. The research findings suggest that each situation should be individually analyzed. There are differences related to the type of technology, healthcare units, procurement costs, device substitute level, and the differences between local ecosystems. On a higher level, there are generalizable factors. All the devices must fulfil the MDR requirements, but it is not enough, and operational efficiency should be proven to the key stakeholder. The key stakeholder also varies but is typically the best local expert in the medical field of operation. Operational efficiency can be proven by piloting the product with healthcare operators. Piloting should be conducted in cooperation with the best reference organizations in the field due to the references from leading medical field units easing adoption. To ease the adoption, the complexity in the device usage should be minimized, and it should be easy to use. If the devices are similar to the devices the users are used to, they are more willing to take them into use. In Finnish public healthcare, the final user is a typically different party than the one paying for the device. Due to the procurement requirements, the market entry timing must be correct. The entry generally is only plausible during the end of previous multi-year contracts, and the devices must fit yearly budgeting.Tämä työ käsittelee uuden lääkinnällisen laitteen markkinoille tulon dynamiikkaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Lääkinnällisen laitteen kehittämiseen liittyy merkittäviä riskejä, ja käyttöönoton ymmärtäminen jo tuotekehitysvaiheessa voi helpottaa riskien torjumista ja täten varmistaa tuotekehityksen onnistuminen. Tämä tutkimus käsittelee suomalaista julkista terveydenhuoltojärjestelmää innovaatioekosysteeminä ja pyrkii vastamaan Adnerin kysymykseen ’Jos me rakennamme sen, miten se tulee käyttöön?’ lääkinnällisten laitteiden kehittäjän näkökulmasta, joka kehittää ensimmäistä tuotettaan. Tutkimus on kvalitatiivinen yksittäistapaustutkimus. Tutkimus on luonteeltaan teoriaa tarkentava. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka edustivat suomalaista julkista terveydenhuoltoa, terveydenhuollon tutkijoita tai Suomen julkisessa terveydenhuollossa toimivia yrittäjiä. Kerätty data analysoitiin käyttäen Gioia-metodologiaa. Aiempi kirjallisuus huomauttaa, että innovaatioiden käyttöönotto on monimutkaista eikä sitä voida selittää yksittäisillä tekijöillä. Tutkimustulokset osoittivat useiden tekijöiden vaikuttavan käyttöönottoon. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että jokainen tilanne tulee analysoida yksilöllisesti. Käyttöönoton erot liittyvät teknologian tyyppiin, terveydenhuollon yksiköihin, hankintakustannuksiin, laitteen substituuttiasteeseen ja paikallisten systeemien välisiin eroihin. Korkeammalla tasolla käyttöönotossa on yleistettäviä tekijöitä. Laitteiden tulee täyttää regulaation vaatimukset, mutta sen lisäksi terveydenhuollolliset hyödyt tulee todistaa tärkeimmille sidosryhmille. Sidosryhmät vaihtelevat, mutta ne ovat usein kyseisen lääketiellisen alan parhaita asiantuntijoita. Laitteen hyödyn voi todistaa pilotoimalla laitetta yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Pilotointi parhaiden referenssiorganisaatioiden kanssa, koska hyvien yksiköiden referenssit helpottavat käyttöönottoa jatkossa. Käyttöönoton helpottamiseksi, laitteen tulee olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jos laitteen käyttö on samankaltainen mihin käyttäjät ovat tottuneet ovat he halukkaampia käyttämään sitä. Suomen julkisessa terveydenhuollossa loppukäyttäjä on tyypillisesti eri taho, kuin laitteen maksaja. Hankita vaatimuksista johtuen markkinoille tulon ajoituksen tulee olla oikea. Hankinta mahdollisuudet rajoittuvat tyypillisesti aiempien monivuotisten sopimusten päättymiseen, jonka lisäksi hankintojen tulee sopia vuosi budjetointiin.Description
Supervisor
Schmidt, JensThesis advisor
Lehtonen, PeikKeywords
medical devices, innovation adoption, adoption of new devices, public healthcare