aalto1 untyped-item.component.html
Verksamhetsomgivningen för produktion av bostäder till försäljning i Sverige
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Rak-63
Degree programme
Language
sv
Pages
109
Series
Abstract
Työssä tutkittiin asuntotuotannon toimintaympäristöä Ruotsissa.
Tuntemalla tuotannon perusedellytykset yrityksellä on mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ko. markkinalla.
Tutkimukseen osallistui rakennusyritykset Suomesta ja Ruotsista.
Kirjallisuusosiossa esitetään teorioita asiakassegmentoinnista ja asuntojen hankekehityksestä.
Vastatakseen asiakkaan tarpeisiin on yrityksen valittava asiakasryhmä, jonka palvelemiseen tähdätään.
Kiinteistökehityksen prosessi on luova ja konkreettinen, ja kehityksen lähtökohtia on useita, jotta päädytään valmiiseen rakennukseen.
Eri lähteiden perusteella perehdyttiin Ruotsin asuntotuotannon markkinaedellytyksiin taloudellisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta ja havaintoja verrattiin Suomen vastaaviin.
Suurimmat maiden väliset erot ovat asuntoyhtiöiden muodoissa sekä tuotannon rahoituksessa.
Asumisoikeusasuntoja käytetään vähän Suomessa ja osakeasunnot puuttuvat Ruotsissa.
Asuntotuotannossa maiden välillä on teknisiä eroja, mutta selvää linjaa ei havaittu.
Ruotsissa Uumaja on toiminut tutkimuskohteena.
Asuntotuotannon edellytykset ovat siellä suotuisat.
Uumaja on Pohjois-Ruotsin isoimpia kaupunkeja.
Väestön ikärakenne on muita kaupunkeja nuorempi mm. suuren muuttovoiton takia.
Tutkimuksessa verrattiin vaasalaisen ja uumajalaisen asuntokohteen eroja.
Kumpikin hanke on toteutettu varsin taloudellisin suunnitelmin.
Omistusmuotona asumisoikeus johtaa suomalaista voimakkaampaan jyvitykseen Ruotsissa.
Ruotsalaisessa hankkeessa on isommat huoneistojen keskipinta-alat, vaikka saunat puuttuvat.
Suomalaisessa hankkeessa on suuremmat kerrostasosalat ja tuloksena pienempi ulkoseinäala/bruttoneliö.
Yhtenäisin perustein laadituissa rakennusosa-arvioissa ei ollut suurta eroa.
Kummallakin yrityksellä on mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa parantamalla tiedonsiirtoa Suomen ja Ruotsin välillä.
Esimerkkinä mainittakoon lisä- ja muutostöiden hallinta ja organisointi.
Description
Supervisor
Kiiras, JuhaniThesis advisor
Ekman, TomHuovinen, Pekka