Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa - Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde?

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorMartela, Frank
dc.contributor.authorHakanen, Jari
dc.contributor.authorHoang, Nhi
dc.contributor.authorVuori, Johanna
dc.contributor.departmentTuotantotalouden laitosfi
dc.contributor.departmentDepartment of Industrial Engineering and Managementen
dc.contributor.schoolPerustieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Scienceen
dc.date.accessioned2021-05-06T09:00:19Z
dc.date.available2021-05-06T09:00:19Z
dc.date.issued2021
dc.description.abstractItseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämäkeskusteluun. Lukuisat yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot ovat julistaneet ottavansa askelia kohti suurempaa itseohjautuvuutta uskoen näin vahvistavansa niin työntekijöiden motivaatiota kuin organisaation tuloksellisuuttakin. Samalla suosio on herättänyt myös kritiikkiä: Itseohjautuvuutta on verrattu heitteillejättöön ja esitetty, että työhyvinvoinnin sijasta itseohjautuvuuden aiheuttama stressi voi lisätä työuupumuksen riskiä työpaikoilla. Tutkimustieto aiheesta on kuitenkin puuttunut niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tässä kansallisesti edustavaan suomalaiseen aineistoon (N = 2000 + jatkokysely N = 400) perustuvassa tutkimuksessa pyrimme sel-vittämään, onko itseohjautuvuus yhteydessä työn imuun ja työhyvinvointiin vai pikemminkin stressiin, työuupumukseen ja ylipäätään työpahoinvointiin. Ennen kuin itseohjautuvuutta voi tutkia, on se määriteltävä. Julkisessa keskustelussa menee usein sekaisin kaksi erillistä ilmiötä: Organisaation itseorganisoituminen viittaa siihen, kuinka paljon päätöksentekovaltaa on hajautettu keskusjohdolta koko organisaatiolle. Kyse on organisaation ominaisuudesta; päätäntävallan desentralisaation asteesta. Työntekijän itseohjautuvuus tarkoittaa sitä kuinka paljon tietyllä työntekijällä on vapautta päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista. Kyse on yksilön ominaisuudesta; vallasta päättää omasta työstä. Keskimäärin vallan hajauttaminen lisää työntekijöiden itseohjautuvuuden kokemusta, mutta yksilötasolla henkilö voi kokea vahvaa itseohjautuvuutta myös hierarkkisessa organisaatioissa ja toisinpäin. Siksi yksilötason ja organisaation tason ilmiötä on syytä tarkastella erillisinä. Työntekijän itseohjautuvuus eli valta omaan työhön sisältää kolme tasoa: Työn teon oikeudet tarkoittavat valtaa päättää työn tekemisen tavoista, työn johtamisen oikeudet tarkoittavat valtaa päättää työn päämääristä ja prioriteeteista ja oikeus organisaation kehittämiseen tarkoittaa valtaa osallistua organisaation rakenteiden ja käytänteiden jalostamiseen. Tutkimuksemme osoittaa, että työssäkäyvien suomalaisten joukossa vahvempi kokemus itseohjautuvuudesta on yhteydessä suurempaan työn imuun ja alhaisempaan työuupumukseen. Tulos on sama sekä poikittais- että pitkittäistutkimuksessa. Vapaus tehdä omaa työtä koskevia valintoja on siis selkeästi yhteydessä työhyvinvointiin. Itseohjautuvuutta kokevat työntekijät kokevat myös työnsä merkityksellisemmäksi ja ovat vähemmän alttiita vaihtamaan työpaikkaa. Minkälaisissa organisaatioissa työntekijät sitten kokevat itseohjautuvuutta? Tulostemme perusteella itseohjautuvuus on suurempaa pienempikokoisissa organisaatioissa. Organisaatioiden sisällä korkeammassa asemassa olevat, enemmän palkkaa saavat ja korkeammin koulutetut työntekijät kokivat enemmän itseohjautuvuutta. Lisäksi nuoret työntekijät kokivat vanhempia työntekijöitä enemmän itseohjautuvuutta ja miehet kokivat sitä naisia enemmän. Tuloksemme antavat tukea sille, että itseohjautuvuudella on myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden motivaatiolle ja hyvinvoinnille. Itseohjautuvuuden onnistunut toteuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja annamme raportin lopussa viisi ohjetta siitä, miten siirtymässä itseohjautuvammaksi voisi parhaiten onnistua.fi
dc.description.versionPeer revieweden
dc.format.extent42
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.citationMartela, Frank. 2021. Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa - Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde?. Aalto University publication series. 3/2021. 42. ISSN 1799-4829 (electronic). ISSN 1799-4810 (printed). ISBN 978-952-64-0359-5 (electronic). ISBN 978-952-64-0358-8 (printed).en
dc.identifier.isbn978-952-64-0359-5 (electronic)
dc.identifier.isbn978-952-64-0358-8 (printed)
dc.identifier.issn1799-4829 (electronic)
dc.identifier.issn1799-4810 (printed)
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/107274
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-64-0359-5
dc.language.isoenen
dc.publisherAalto Universityen
dc.publisherAalto-yliopistofi
dc.relation.ispartofseriesAalto University publication series BUSINESS + ECONOMYen
dc.relation.ispartofseries3/2021
dc.rights© 2021 Frank Martela, Jari Hakanen, Nhi Hoang, Johanna Vuori.en
dc.rights.holderFrank Martela, Jari Hakanen, Nhi Hoang, Johanna Vuori
dc.subject.keyworditseohjautuvuusen
dc.subject.keywordtyön imuen
dc.subject.keywordtyöuupumusen
dc.subject.keywordtyöhyvinvointien
dc.subject.keyworditseorganisoituminenen
dc.subject.keywordyhteisöohjautuvuusen
dc.subject.otherManagementen
dc.subject.otherOrganisations, Corporationsen
dc.subject.otherPsychologyen
dc.subject.otherWorken
dc.titleItseohjautuvuus ja työn imu Suomessa - Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde?en
dc.typeC2 Toimitettu kirja, kokoomateos, konferenssijulkaisu tai lehden erikoisnumerofi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.versionFinal published versionen
local.aalto.formfolder2021_04_30_klo_11_52
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
isbn9789526403595.pdf
Size:
1.68 MB
Format:
Adobe Portable Document Format