Polttoaineveron ja muiden ympäristöverojen tulonjakovaikutukset

Abstract

Ympäristöverojen ongelmana pidetään niiden regressiivisyyttä, koska ympäristöverot kohdistuvat yleisesti välttämättömänä pidettävään kulutukseen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ovatko ympäristöverot regressiivisiä ja minkälaisia kustannuksia ympäristöverojen korotukset aiheuttavat erilaisille kotitalouksille. Tutkielma keskittyy erityisesti liikennepolttoaineverotuksen tulonjakovaikutuksiin, mutta myös sähköveron ja muiden liikenteen verojen tulonjakovaikutuksia arvioidaan.

Tutkielma pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen sekä Tilastokeskuksen kulutustutkimuksiin perustuvaan empiriaan suomalaisten kotitalouksien liikennepolttoaineiden ja sähkön kulutuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa on arvioitu polttoaineverotuksen ja muiden ympäristöverojen tulonjakovaikutuksia sekä keskeisiä tutkimusmenetelmiä aikaisempien tutkimusten perusteella. Tilastokeskuksen vuosien 1985 – 2006 kulutustutkimuksien perusteella on tarkasteltu kuinka suuren osan polttoaineen ja sähkön kulutus muodostavat kotitalouksien kokonaiskulutuksesta, ja mitä tulonjakovaikutuksia polttoaine- ja sähköveroilla on Suomessa kulutuksen jakautumisen perusteella.

Aikaisemman ulkomaisen tutkimuksen perusteella polttoaineverotus vaikuttaa olevan pääsääntöisesti ainakin jossain määrin regressiivistä. Tämä johtuu useimpien tutkimusten mukaan siitä, että alimmissa desiileissä polttoaineen kulutus muodostaa suuremman osan kotitalouksien kokonaiskulutuksesta kuin ylemmissä desiileissä. Näin ollen polttoaineveron korotukset kohdistuisivat suhteellisesti raskaiten alimpiin desiileihin. Polttoaineverotuksen regressiivisyyttä vähentää alimpien desiilien suurempi reagointi hinnanmuutoksiin sekä pienituloisia suosivat kerättyjen verotulojen kierrätystavat.

Empiiriset tulokset suomalaisen polttoainekulutuksen jakautuminen eri desiilien välillä eivät tue ulkomaisia tutkimustuloksia polttoaineverotuksen regressiivisyydestä. Suomessa alimmat desiilit kuluttavat ylempiä desiilejä pienemmän osuuden kokonaiskulutuksestaan polttoaineeseen. Verorasituksen jakautumista mittaava Suitsin indeksi osoittaakin että polttoaineverotus on Suomessa hieman progressiivista ja hyvin lähellä tasaveroa. Polttoaineverotuksen rasitus sen sijaan vaikuttaa kohdistuvan Suomessa alueellisesti epätasaisesti, rasittaen eniten harvaanasuttuja alueita.

Sähköverotus vaikuttaa olevan kulutuksen jakautumisen perusteella lievästi regressiivistä Suomessa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, sillä sähköveron merkitys kotitalouksien talouteen on varsin pieni kaikissa desiileissä.