Design leadership in Finnish government: Understanding the qualities through person, position and responsibilities
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2019 Lerkkanen
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
International Design Business Management
Language
en
Pages
149 + 8
Series
Abstract
This master thesis investigates the qualities of design leadership, in relation to person, position and responsibilities, under conditions of Finnish government organisations. Design leadership has been previously studied in literature in the context of private organisations, and the understanding of it within the public sector context is still quite recent. Design scholars have noted design as a beneficial approach and a set of user-centred, collaborative and creative tools for the government in addressing the complex societal challenges of the 21st century. However, the introduction of design is rather novel at the context of Finnish governmental institutions, and several challenges has been identified in deploying design, in various design reports. As a key finding of the research, the thesis identified that a lack of leadership is one of the central challenges for the design effectiveness, among professional designers and designerly-minded civil servants in the Finnish government organisations. Therefore it is important to configure the qualities of design leadership in order of improving the effectiveness of design in the organisations of government. This design thesis approaches the topic through mixed method research in a set of three phases. First, the thesis applies quantitative research, through a survey (n=33) to identify the emergence of design leadership among the organisations of government in Finland. Second, qualitative research is conducted in a form of focus group discussions (n=11) to describe and understand the different qualities of design leadership. Third, the qualitative research is continued through semi-structured interviews (n=2) to bridge gaps in data and validate the collected understanding. The sample of the empirical study represented professional designers and designerly-minded civil servants, identified mostly through “Julkis-muotoilijat” network. This study identifies eight qualities of design leadership, significant for improving the effectiveness of design in the government. The qualities relational to person were identified as 1) courageousness to challenge the existing conventions, 2) maintaining high strategic mandate and credibility towards design, and 3) understanding both government and design substances. The quality relational to position was identified as 4) strategic positioning, that allows flexibility between organisational structures. The qualities relational to responsibilities were identified as 5) leading change from the perspectives of mindsets and practices, 6) supporting cross-sectoral collaboration, 7) aligning the design objectives with the government objectives, and 8) measuring and communicating design effectiveness. The thesis aims to contribute to the understanding the qualities and requirements of design leadership in the public sector, and address some of the identified gaps in theory. Furthermore, the thesis aims provide valuable information for the public and government organisations for forming new models of leadership for improving the effectiveness of design.Opinnäytetyössä tarkastellaan muotoilujohtajuuden ominaispiirteitä henkilön, position ja velvollisuuksien näkökulmasta Suomen valtionhallinnon kontekstissa. Muotoilujohtajuutta on toistaiseksi tutkittu lähinnä yksityisen sektorin organisaatioissa, mutta ymmärrys julkisen sektorin muotoilujohtajuudesta on vielä vähäinen. Muotoilu on nähty hyödylliseksi lähestymistavaksi käyttäjäkeskeisten, yhteistyötä tukevien ja luovien lähestymistapojensa ansiosta vastatessa 2000-luvun komplekseihin ja systeemisiin valtionhallinnon haasteisiin. Tästä huolimatta muotoilun käyttöönotossa ja sisäisen muotoiluosaamisen tukemisessa on vielä useita haasteita, joista yksi on muotoilujohtajuuden puute. Tästä syystä on tärkeää määritellä muotoilujohtajuuden ominaisuudet. Opinnäytetyössä kolmea empiirisen tutkimuksen aineistoa tarkastellaan käyttäen mixed method – lähestymistapaa. Ensiksi kyselyaineiston avulla (n=33) selvitetään muotoilujohtajuuden emergenssi Suomen valtionhallinnon kontekstissa. Toiseksi focus group –keskustelua (n=11) käytetään muotoilujohtajuuden ominaisuuksien kuvailemisessa ja hahmottamisessa. Kolmanneksi hyödynnetään semi-strukturoituja haastatteluja (n=2) löydösten validoimisessa. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmänä toimivat ammattilaismuotoilijat ja valtionhallinnon muotoiluhenkiset virkamiehet, jotka tavoitettiin pääsääntöisesti ”Julkis-muotoilijat” verkoston kautta kaikkien aineistojen kohdalla. Aineistosta tunnistetaan kahdeksan muotoilujohtajuuden ominaispiirrettä valtionhallinnon kontekstissa. Henkilön ominaispiirteitä olivat 1) rohkeus haastaa olemassa olevia konventioita uusien toimintatapojen esittämiseksi ja 2) substanssiymmärrys sekä muotoilusta että valtionhallinnosta. Muotoilujohtajuuden position ominaispiirteitä olivat 3) riittävän korkea mandaatti strategisen päätöksenteon tukemiseksi ja 4) positiointi, joka mahdollistaa joustavan toiminnan organisaatioiden rakenteiden välillä. Muotoilujohtajuuden velvollisuuksien ominaispiirteitä ovat 5) muotoilujohtajan kyky johtaa muutosta ajattelutavoissa ja käytännöissä sekä 6) tukea poikkihallinnollista yhteistyötä. Lisäksi muotoilujohtajan 7) on pystyttävä asemoimaan muotoilun tavoitteet valtionhallinnon strategisten tavoitteiden kanssa ja 8) aktiivisesti mitata muotoilun vaikuttavuutta ja kommunikoida sen tuloksista. Tutkielman tavoitteena on yhdistää muotoilujohtajuuden teoreettista ymmärrystä valtionhallinnon kontekstiin. Tätä tutkimusperustaa tarvitaan, jotta muotoilu voi vakiintua työskentelytavaksi julkishallinnon vaativien ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkielman tulosten avulla pyritään tukemaan valtionhallinnon organisaatioiden ymmärrystä muotoilujohtajuuden merkittävyydestä ja tunnistamaan lähtökohtia niiden roolien ja ominaispiirteiden määrittelylle.Description
Supervisor
McGrory, PeterThesis advisor
Mazé, RamiaKeywords
design leadership, government organisations, design leader, mixed method, wicked problems, design for government