Sementtikiinnitteisten lonkkaproteesien polymeeriliukupinnan kuluma ja sen mittaaminen tietokoneavusteisesti
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Sähkötekniikan korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2013-03-18
Major/Subject
Bioadaptiivinen tekniikka
Mcode
S360-3
Degree programme
EST - Elektroniikka ja sähkötekniikka
Language
fi
Pages
75
Series
Abstract
Lonkan tekonivelten käyttö on yleistynyt Suomessa ja maailmalla huomattavasti, asennusmäärien ollessa jatkuvasti kasvussa. Tämä johtuu sekä väestön ikääntymisestä että keskimääräisen eliniän jatkuvasta kasvusta. Lonkan tekonivelleikkausten yleistyminen johtaa väistämättä merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin. Tekonivelen liukuparin ja sen kulumasta syntyvien kulumapartikkeleiden biologinen vaste vaihtelee merkittävästi materiaaliryhmittäin. Erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana liikunnallisesti aktiivisille potilaille on asennettu metalli-metalli liukuparillisia lonkan tekoniveliä. Kyseisten implanttien kulumapartikkelit ovat osoittautuneet elimistölle erittäin haitallisiksi. Tämä on johtanut metalli-metalli liukuparisten implanttien käyttökieltoon Suomessa ja maailmalla. Metalli-polymeeri, keraami-polymeeri ja keraami-keraami liukupariset tekonivelet kuluvat myös, mutta niiden kulumapartikkeleiden biologisen vasteen on todettu olevan merkittävästi lievempi. Työn kirjallisuusosassa on esitetty syyt lonkan tekonivelleikkauksille, esitelty lonkan anatomiaa sekä käyty läpi alan kirjallisuudesta löytyvää lonkan mekaanista kuormitustietoa. Lisäksi on esitelty yleiset liukuparimateriaalit ja niiden ominaisuudet. Lääkäreitä on kerätty yleisiä suosituksia eri liukuparien asentamisesta erityyppisille potilaille. Työn kokeellisessa osassa mitattiin metalli-polymeeriliukuparisten lonkan tekonivelten kulumaa EBRA-menetelmällä (Einzel Bild Röntgen Analyse), sekä kuvattiin liukupintoja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Työn aikana seurattiin myös lukuisia tekonivelleikkauksia, jotta implantologian kliininen puoli tulisi tutuksi. Mittaustulosten perusteella liukupinnassa havaittiin vuosittain suurimmillaan noin 0,25 mm lineaarinen kuluma. Tulokset ovat yhtenevät alan kirjallisuudesta löytyvien tulosten kanssa, eikä tämän tutkimuksen perusteella voida esittää syitä siihen, että metalli-polymeeriliukupariset tekonivelet olisivat sopimattomia lonkan tekonivelsovelluksiin. Tässä työssä tarkastellaan erityisesti kulumamittausjärjestelmien tarkkuutta, joka on usein sivuutettu alan kirjallisuudessa. Koska lähes kaikki kulumamittaukset on tehty tavallisista AP-röntgenkuvista (Anterior-Posterior) mittaustarkkuus huomioimatta, ovat tulokset huomattavasti epätarkempia kuin alan julkaisuissa esitetään. Tässä työssä perustellaan syyt mittausten epätarkkuudelle sekä käsitellään vaihtoehtoisia mittausmenetelmiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että työssä on osoitettu EBRA-menetelmän sopivan lonkan tekonivelten kulumamittauksiin, mutta vain jos mittaukseen liittyvät epätarkkuudet otetaan riittävällä tavalla huomioon. Lopuksi todetaan lonkan tekonivelen toiminnan riippuvan merkittävästi asennosta johon se on asennettu.Installation rate of prosthetic implants in Finland and worldwide has been and is still increasing. This is due to population aging and increase in lifespan. These factors lead to significant costs. Biological reaction to the wear and wear particles from prosthetic implants depends significantly on the materials used in the bearing couple. Within the last decade a lot of metal-on-metal bearing couple hip prostheses have been installed to physically active patients. Wear particles from these bearing couples have been found to be harmful to the patients. Due to this metal-on-metal hip prostheses have been banned from use. Metal-on-polymer, ceramic-on-polymer and ceramic-on-ceramic bearing couples also generate wear particles under loading, but the biological effects of these particles are significantly less severe. In the literature part of this work the reasons leading to total hip replacements, anatomy and biomechanics of the hip as well as loads in the hip joint reported in the literature have been displayed. By interviewing doctors general guidelines of selecting the materials used in total hip replacements for different patients has been established. In the experimental part of the work wear measurements using EBRA-method (Einzel Bild Röntgen Analyse) from metal-on-polymer bearing couple are reported. Scanning electron microscope (SEM) pictures from bearing surfaces are provided as well. During the work multiple surgeries were followed to understand the clinical side of the implantology. Wear measurements show that the metal-on-polymer bearing couple suffers from maximum of 0,25 mm linear wear yearly. Results found are in line with those from the literature. Based on this study there is no evidence to claim that metal-on-polymer bearing couple prostheses would be insufficient in total hip replacement prostheses. This work concentrates in the errors found in the wear measurements that have been ignored in many parts in the literature. Since majority of the wear measurements found from literature are done from AP-radiographs (Anterior-Posterior) without taking in account errors in the measurements, the results in these publications are not as accurate as the publishers report. In this work reasons for the errors in the measurements are documented and alternative ways of measuring the wear are given. It can be concluded that EBRA-method is valid tool for measuring wear in metal-on-polymer bearing couples as long as the errors affecting the measurements are taken in account. It must be noted that functionality of the prosthetic hip depends significantly from the position that it is installed to.Description
Supervisor
Paulasto-Kröckel, MerviThesis advisor
Laurila, TomiYlinen, Pekka
Keywords
prosthesis, polymer, bearing couple, wear, measurement accuracy, tekonivel, polymeeri, liukupari, kuluma, mittaustarkkuus