Materiaalipassi rakennuksen elinkaaren tiedon hallinnassa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021-10-18
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Real Estate Economics (REC)
Language
fi
Pages
61
Series
Abstract
Rakennuksen materiaalipassi on dokumentaatio ja työkalu rakennusten materiaali- ja rakennustuotetiedon esittämiseen ja tallentamiseen. Materiaalipassi osoittaa rakennuksen osien uudelleenkäyttöpotentiaalin ja antaa niille jäännösarvon talteenottoa ja uudelleenkäyttöä varten. Materiaalipassijärjestelmä voi toimia uudelleenkäytettävien rakennuksen osien markkinamekanismina tai linkkinä jälkimarkkinoille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakentamisen materiaalipassin käytännön merkitystä, hyötyjä ja käyttöönoton haasteita rakennuksen omistajalle. Tutkimus tehtiin osana ympäristöministeriön, Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin pilottihanketta, jossa ministeriön toimeksiannosta testattiin Madaster-materiaalipassia Senaatti-kiinteistöjen peruskorjaushankkeessa. Tutkimus lukeutuu tapaustutkimuksiin. Aineistona toimi kohteen tietomallit ja piirustukset sekä havainnot, muistikirjamerkinnät ja aineisto, joka kertyi yhteistyöstä tutkimuksen sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehtiin ja tietoa jaettiin etäpalaverien, -työpajojen, kokousten, webinaarien ja sähköpostin avulla muun muassa Madasterin, Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin kaupungin, ympäristöministeriön ja Ramboll Finlandin edustajien kanssa. Lisäaineistoa saatiin, kun alustavia tuloksia esiteltiin Senaatin johtajille ja asiantuntijoille, ympäristöministeriölle ja Rakennustiedolle. Tutkimuksen perusteella rakennuksen materiaalipassi ei ole tuotetiedon hallinnan järjestelmä, mutta täydentää rakennuksen elinkaarenaikaista tiedonhallintaa dokumentoimalla rakennuksen materiaali-, rakennustuote-, rakennusosa- ja tekniikkaosatietoa. Materiaalipassin käsite on vasta muotoutumassa eikä talletettavalle tietosisällölle ole valmista määritelmää. Materiaalipassin sisällön tarkkuustaso ja kattavuus voidaan valita tarpeen mukaan. Siinä voidaan huomioida vain materiaalitiedot, materiaali- ja tuotetiedot sekä niiden jäännösarvon laskentaan tarvittavat paikalliset taloustiedot ja näiden tietojen lisäksi ympäristö- ja elinkaaritiedot. Materiaalipassiin voidaan tallentaa tiedot kaikista rakennuksen osista tai vain niistä, joista materiaali- ja määrätiedot on saatavilla. Materiaalipassin hyödyt liittyvät kiertotalouteen, rakentamisen ympäristövaikutusten hallintaan ja rakennuksen tuotetiedonhallintaan. Materiaalipassin tietosisältö rakennuksen osista toimii tietokantana ja voi hyödyttää esimerkiksi korjausrakentamista, rakennusmittauksia, kuntotutkimuksia ja haitta-ainekartoituksia. Suurimmat haasteet Madaster-materiaalipassin käyttöönotossa ovat tietomallien tietosisältöjen sääntelemättömyydestä johtuvat ongelmat, nimikkeistöön liittyvät ongelmat, kerroksellisten rakennusosien käsittely tietomalleissa ja alustalla sekä tuote- ja materiaalikirjaston puute. Ongelma on myös se, ettei rakennuksen osien uudelleenkäyttöä edellyttävää jälkimarkkinaa vielä ole. Olennainen haaste materiaalipassin hyödyllisyydessä myöhempien elinkaaren vaiheiden kannalta on myös, miten sen tieto saadaan pysymään ajantasaisena. Jatkotutkimusta pitäisi keskittää jäännösarvoon, jota materiaalipassin kiertotaloushyötyjen toteutuminen edellyttää. Jäännösarvoon liittyvällä tutkimuksella selvitetään muun muassa mitä tietoa rakennuksen osista tarvitaan, jotta voidaan arvioida niiden soveltumista uusiokäyttöön ja mitä lainsäädännön muutoksia tarvitaan uusiokäytön ja jälkimarkkinoiden edistämiseksi.The building material passport is a documentation and tool for presenting and storing building material and construction product information. The material passport indicates the re-use potential of the building components and gives them a residual value for recovery and re-use. The material passport system can act as a link to the secondary market. The aim of the study was to find out the practical significance, benefits and implementation challenges of the construction material passport for the owner of the building. The study was carried out as part of a pilot project between the Ministry of the Environment, Senate Properties and the City of Helsinki, in which Madaster material passport was tested in a renovation project. The study is a case study. The data of the empirical part of this thesis consists of BIMs, as well as observations, notes, and material generated from collaboration with research stakeholders. Cooperation was established and information was shared via remote workshops, meetings and e-mails with representatives of Madaster, the Senate Properties, the City of Helsinki and Ramboll Finland. Additional material was obtained when preliminary results were presented to the stakeholders. Based on the study, the material passport is not a product information management system but complements the building's lifecycle information management by documenting the building's material, construction product, building and technical component information. The concept of a material passport is still at a preliminary stage and there is no ready-made definition of the information content to be stored. The level of accuracy and coverage of the contents of the material passport may be chosen according to specific needs. It can only take into account material data, material and product data and the local economic data needed to calculate their residual value, or in addition to these, also environmental and life cycle data. The material passport can store information about all parts of the building or only those for which material information is available. The benefits of a material passport are linked to circular economy, the management of the environmental impact of construction and the product information management of a building, the benefits of which the material passport can contribute to. The information content of the material passport about the parts of the building serves as a database and can be useful for, for example, renovation construction and contaminant surveys. The main challenges in implementing the Madaster material passport are problems due to the unregulated data content of the data models, the problem related to the nomenclature, the handling of layered building components in the data models and platform, and the lack of a product and material library. Another challenge is that there is not yet a secondary market for the re-use of building components. An essential challenge in the usefulness of the material passport for later life cycle stages is how to keep its information up to date. Further research should focus on the residual value, what data is needed for it and what legislation changes are needed for re-use and secondary market to realize the circular economic benefits of a material passport.Description
Supervisor
Peltokorpi, AnttiThesis advisor
Rekola, MirkkaKeywords
rakennuksen materiaalipassi, materiaalipassi, kiertotalous, rakennustuotetiedon hallinta, rakennuksen tuotetiedon hallinta, rakentamisen ympäristövaikutukset