Uusioasfaltti katupäällysteenä
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2008
Major/Subject
Tietekniikka
Mcode
Yhd-10
Degree programme
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma
Language
fi
Pages
100 + (45)
Series
Abstract
Jätelain määritelmän mukaan käytöstä poistettu asfalttipäällyste pitäisi luokitella jätteeksi, mutta se voidaan nykyään lähes aina käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti uudelleen. Asfaltin kierrätyksestä on muodostunut merkittävä tekijä päällystysalalla Suomessa, ja vaikka uusioasfalttia on valmistettu jo pitkään, on käytöstä poistetun asfaltin käytön tehostamisessa olemassa vielä suuria mahdollisuuksia. Työssä tutkittiin uusioasfaltin valmistusta kuntien katuverkon päällystystöissä. Kuntien ja kaupunkien asfalttiurakoiden luonteesta johtuen on tarkoituksenmukaisinta kierrättää käytöstä poistettua asfalttia asemasekoitteisella uusioasfaltin valmistuksella. Työn tavoitteena oli selvittää käytetyn asfalttirouhepitoisuuden vaikutus päällysteen laatuun. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yleisesti katupäällysteenä käytettävä AB 16-päällyste. Tavoitteena oli löytää tälle massalaadulle optimaalinen RC-pitoisuus. Optimaalisena pidettiin suurinta mahdollista RC-pitoisuutta, jolla laatuvaatimukset täyttyivät ja jota asfalttiaseman tekniikalla pystyttiin valmistamaan. Uusioasfaltin käytön taloudellisuutta selvitettiin vertaamalla asfalttirouhetta sisältävien asfalttimassojen hintoja neitseellisistä raaka-aineista valmistetun asfalttimassan hintaan. Tutkimuksen alussa selvitettiin asfalttirouheen sideainepitoisuus ja kiviaineksen rakeisuus. Asfalttirouheesta uutetusta sideaineesta tutkittiin ainoastaan tunkeuma. AB 16-massa suhteutettiin neljällä eri RC-prosentilla, jotka olivat 0, 30, 50 ja 70 prosenttia. Massoille tehtiin tilavuussuhteutukset tiivistämällä koekappaleet Marshall-vasaralla ja massojen tiivistyvyyttä tutkittiin kiertotiivistimellä. Koetieksi valittiin Keravalla sijaitseva Kytömaantie. Asfalttiasemalla valmistetuille massoille tehtiin myös kiertotiivistyskokeet, joiden avulla tutkittiin asfalttiasemalla valmistettujen massojen tiivistyvyyttä verrattuna laboratoriossa valmistettujen massojen tiivistyvyyteen. Koetieltä otettiin poranäytteet, joista tutkittiin päällysteen tiheys, massan maksimitiheys sekä tyhjätila. Poranäytteistä tutkittiin myös päällysteen kulumiskestävyys Prall-kokeella. Päällystelaaduille laskettiin jäykkyysmoduulit Witczak et al.:in ennustemallilla. Tutkimuksessa saatujen tulosten perustella rouheen määrän lisääminen vaikutti joihinkin asfaltin ominaisuuksiin. Päällysteen tyhjätila pieneni RC-pitoisuuden kasvaessa. Prall-testien mukaan RC-pitoisuuden kasvu ei vaikuttanut päällysteen kulumiskestävyyteen. Päällysteelle laskettu jäykkyysmoduuli kasvoi RC-pitoisuuden kasvaessa, mikä saattaa olla merkki päällysteen alttiudesta pakkashalkeilulle. RC 70 -päällyste täytti asetetut laatuvaatimukset, mutta tutkimuksessa ilmeni, että uusiomassaa ei voida valmistaa jatkuvassa tuotannossa näin korkealla RC-pitoisuudella. RC 70-massassa oli asfalttiasemalla tehtyjen kiertotiivistyskokeiden mukaan havaittavissa myös epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden vuoksi optimaaliseksi RC-pitoisuudeksi valittiin 50 prosenttia. Jatkotutkimuksilla voidaan hakea massalle vielä korkeampaa RC- pitoisuutta, joka todella on kannattavaa, koska niin saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja sekä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja.Description
Supervisor
Pellinen, TerhiThesis advisor
Heininen, PerttiKeywords
recycling, kierrätys, reclaimed asphalt pavement (RAP), asfalttirouhe (RC), hot mix asphalt, asfalttimassan suhteitus, recycled asphalt, uusioasfaltti