Taavetin linnoitus - historiaa, vertailua ja kehitysmahdollisuuksia

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi

Authors

Date

2010

Department

Arkkitehtuurin laitos

Major/Subject

Arkkitehtuurin historia

Mcode

A-27

Degree programme

Language

fi

Pages

77 [+13]

Series

Abstract

The subject of this thesis is Taavetti fortress in the municipality of Luumäki. Taavetti's history and restoration are here compared to those of other fortifications, particularity in South-eastern Finland. Guidelines are suggested for the future improvement of the fortification area. I have described Taavetti's history relying on both archival material available and literature. Taavetti is the earliest of Russian fortifications in Finland. As a part of the defensive system of St. Petersburg it was situated to guard several important land routes leading from the Swedish border. The earliest plans of the 1770s represent Taavetti as an impressive town fortress with carefully thought-out plan, aimed at daunting the enemy. By the 1790s, when the second phase of construction began, decor was abandoned in favour of defensive function. Finality, Taavetti was listed as a mere base, and in the very beginning if the 19th century it was obsolete. Also-called reserve garrison occupied the area during the final decades of the century. There was a quiet period, after which the construction work around Taavetti was resumed in the 1940s. Housing has taken over some of the bastions, while large public buildings occupy the middle. The characterization of Taavetti's restoration process is based on expert interviews and written documentation provided by the National Board of Antiquities. Although examples of military architecture were listed for preservation quite early, the inventions of proper use and attempts at restoration have been problematic. The fate of fortifications in Finland is affected by the changes in preservation philosophy, material technologies, economic fluctuations, the availability and nature of work force and (more clearly in the recent years) cultural tourism. Tourism poses a threat but offers new opportunities to fortifications, including Taavetti. Many of the problems faced by Taavetti are identical with those encountered in all Finnish fortifications, but there are special features linked to the situation inside the municipality centre. The challenges of Taavetti today are created by unsuitable general planning, the lost hierarchy between structures, insufficiently documented repairs and reconstructions, the woody flora, and tourist destination ambitions. The Russian buildings have been lost, but both historic phases of fortification works can still be observed. The oldest preserved buildings date back to the late 19th century. The planning of the area has never taken the fortifications as its starting point, which is witnessed by the fact that even those living directly inside the bastions aren't often able to grasp the fortress as a whole. However, despite its challenging present condition, Taavetti is a unique place, whose several extraordinary features can still be "saved" from destruction by embracing some of the changes proposed in this study. My proposal for the future consists of two parts, first of which deals with the needs and restrictions of today, while the second one offers an option for future development and use. Attention is paid to planning in general, but also to tourist trails, accessibility, lighting, and landscaping. My aim is to make the fortress more visible and comprehensible, in spite of its difficult position. I have also created a detailed 3D model of Taavetti as a by-product of this work. It will be used to demonstrate the fortress to visitors on site as well as online.

Tutkielman ja luonnossuunnitelman kohteena on Taavetin linnoitus Luumäen kunnan keskustaajamassa. Diplomityössä vertaan Taavetin historiaa ja restaurointia muihin Kaakkois-Suomen linnoituksiin, kartoitan tämän hetken haasteita ja esitän mahdollisia kehitysnäkymiä. Olen selvittänyt toistaiseksi vähän tutkitun Taavetin historiaa arkistolähteiden ja kirjallisuuden pohjalta. Taavetti on Kaakkois-Suomen ensimmäinen venäläislinnoitus, joka kuuluu 1700-luvun jälkipuolen linnoitusketjuun. Taavetin sijaintipaikaksi oli valittu Viipuriin ja Haminaan vievien reittien risteys. 1770-luvulla Taavetista suunniteltiin edustavaa kaupunkilinnoitusta, jossa oli huolellisesti harkittu asemakaava. Toisessa rakennusvaiheessa 1790-luvulla tavoitteena oli lähinnä puolustustehon parantaminen sisäkkäisten varustusten järjestelmällä. Lopulta Taavetti luokiteltiin tukikohdaksi, ja heti 1800-luvun alussa linnoitus lakkautettiin. Se sai kuitenkin vielä palvella reservikomppanian harjoitusleirinä vuosisadan jälkipuolella. Hiljaisen kauden jälkeen linnoituksen ympäristöä alettiin rakentaa tarmokkaasti 1940-luvun lopulla. Asutus levisi valleille ja Luumäen kuntakeskuksen julkiset rakennukset sijoitettiin linnoituksen sisään. Taavetin restauroinnin kehitystä olen hahmottanut asiantuntijalausuntojen ja Museoviraston rakennushistorian osaston aineiston pohjalta. Vaikka linnoitukset ovat olleet itsestään selvästi suojeltavien muinaisjäännösten joukossa jo 1800-luvulla, uuden käytön suunnittelu ja restaurointi ovat tuottaneet paikallisille ja viranomaisille vaikeuksia. Linnoitusten kohtaloon ovat vaikuttaneet restaurointi-ideologian muutosten ja materiaalitietouden ohella esimerkiksi taloudelliset suhdanteet, työvoiman saatavuus ja luonne sekä viime vuosina yhä tärkeämmäksi noussut kulttuurimatkailu. Matkailu voidaan nähdä Taavetin kaltaiselle kohteelle sekä uhkana että mahdollisuutena. Nykyisen Taavetin haasteet ovat pitkälti linnoituslaitteille tyypillisiä, mutta erityisesti asemakaavalliset ongelmat korostuvat. Kysymykset, joihin yritän etsiä työssäni vastauksia, liittyvät epäkelpoon asemakaavaan ja rakennusten hierarkiaan, huonosti dokumentoituihin korjaus- ja rekonstruktiohankkeisiin, kasvillisuuden hallintaan ja matkailutavoitteisiin. Taavetin venäläinen rakennuskanta ei ole säilynyt, mutta kahdesta linnoittamisvaiheesta kertovat varustukset ovat yhä nähtävissä maastossa. Jäljellä on myös muutamia 1800-luvun lopun rakennuksia. Aluetta ei ole suunniteltu linnoituksen ehdoilla, eivätkä edes valleilla asuvat luumäkeläiset välttämättä hahmota Taavetin linnoituksen kokonaisuutta, vaikka linnoitusta arvostavatkin. Alueen haastavasta lähtötilanteesta huolimatta Taavetti on kuitenkin ainutlaatuinen kohde, jossa on vielä paljonkin pelastettavaa. Taavetin linnoitusalueen luonnossuunnitelmassa otan yleisen asemakaavallisen kehityksen lisäksi kantaa esimerkiksi matkailua palvelevaan reitistöön, esteettömyyteen, opasteisiin ja valaistukseen sekä alueen kasvillisuuden käsittelyyn. Tavoitteenani on tehdä kerroksellinen linnoituskokonaisuus ymmärrettäväksi ja koettavaksi katsojalle. Suunnitelman ensimmäisessä vaiheessa lähden liikkeelle tämänhetkisistä tarpeista ja rajoitteista. Toinen vaihe on ehdotus tulevaisuuden mahdollisesta käytöstä ja rakentamisesta. Diplomityön ohessa olen laatinut linnoituksesta myös perusteellisen 3D-mallinnuksen, jota tullaan käyttämään muinaismuiston havainnollistamisessa.

Description

Supervisor

Niskanen, Aino

Keywords

Taavetti, Taavetti, fortress, linnoitus, history, historia, cultural tourism, kulttuurimatkailu

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122357032

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG