Pronssi ja puut: Uusmaterialistisen taideteoksen rakentuminen

Abstract

Filosofisesta materialismista ponnistavat uusmaterialistiset teoriat (monikkomuodossa mm. Coolen ja Frostin, 2010, mukaan) pyrkivät kyseenalaistamaan ihmisen hierarkkisen suhteen fyysiseen maailmaan ja rakentamaan vaihtoehtoisen kanssakäymisen malleja ihmisen ja ei-ihmisen, elollisen ja elottoman välille. Uusmaterialismeille keskeistä on posthumanistisuus, ihmisen ja ihmiskokemuksen ensisijaisuudesta pois pyrkiminen.

Kandidaatintutkielmassa tarkastelen uusmaterialismien mahdollisuuksia taiteen kentän uudistajina. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on filosofi Jane Bennettin teos Vibrant Matter: A Political Ecology of Things (2010) ja siinä esitetty materian toimijuuden käsite. Toinen keskeinen termi tutkimuksessani on deleuze-guattarilainen sommitelma, jonka kautta lähestyn aikalaisteni kuvataiteilijoiden teoksia ja teosprosessia itseään.

Teen taiteellista tutkimusta ja selvitän, miten uusmaterialistinen ajattelu muokkaa taiteen luomis- ja kokemisprosessia. Taiteellinen työskentelyni sijoittuu ajanjaksolle marraskuusta 2023 huhtikuuhun 2024 kuvanveiston sivuaineopintojeni puitteisiin. Tutkin prosessissa syntyvien teosten olemassaoloa myös konkreettisessa taidenäyttelyn kontekstissa, sillä ne ovat esillä osana sivuaineeni ryhmänäyttelyä huhtikuussa 2024.

Ihmisen ja fyysisen maailman suhteen uudelleenajattelu on ajankohtaista moninaisten ekokriisien ja kulutuksen ongelmien värittämässä ajassa. Tunnistan taiteen kentän kiinnittyvän erottamattomasti muuhun ihmisen rakentamaan kulttuuriin ja ympäristöön. Tällöin siihen kohdistuvat samat muutospaineet, kun ihmisten toimintaan muilla yhteiskunnallisilla osa-alueilla.

Hahmottelen uusmaterialismien mahdollisuuksia ja toisaalta vaatimuksia taiteen kentälle. Huomioin, että Bennettin teorian näkökulmasta muutos on vaadittua: uusmaterialistinen suhde taideteokseen on ristiriidassa taiteen kentän käytäntöjen kanssa.