Sydänsignaalin analyysimenetelmiä
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
1999
Major/Subject
Lääketieteellinen tekniikka
Mcode
Tfy-99
Degree programme
Language
fi
Pages
53
Series
Abstract
Työn tarkoituksena oli tutkia ja toteuttaa erilaisia sydänsignaalin analyysimenetelmiä erityisesti sydäninfarktipotilaan rytmihäiriöalttiuden selvittämiseksi. Menetelmiä toteutettiin sekä herkkien magneto- ja elektrokardiografisten (MKG ja EKG) signaalien, että Holter-EKG signaalin analysointiin. Vuosittain yli 10000 suomalaista saa sydäninfarktin. Suurin osa selviää, mutta seuraavien vuosien aikana noin 5 % potilaista kuolee äkillisesti rytmihäiriöön. Kohtalokkaan rytmihäiriön todennäköisyyttä voidaan alentaa useillakin erilaisilla hoitomuodoilla, mutta niillä on sivuvaikutuksia ja ne ovat kalliita. Rytmihäiriöalttiuden ei-invasiiviseen toteamiseen onkin ehdotettu useita erilaisia menetelmiä. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevassa BioMag-laboratoriossa voidaan tehdä sekä monikanavaisia herkkyys-MKG -, että EKG-kartoituksia. Työn ensimmäinen osa olikin toteuttaa näiden signaalien analysointimenetelmiä. Sydämen kammioiden depolarisaatiovaiheen synnyttämästä QRS-kompleksista tutkittiin hajaantuneen ja viivästyneen aktivaation synnyttämiä myöhäiskenttiä aika-alueen menetelmin. Myöhäiskenttäanalyysissa määritettiin QRS:n kesto ja QRS:n lopun matala-amplitudisen signaalin kesto ja sen neliöllinen keskiarvo. QRS:n sisäistä hajanaisuutta määritettiin sekä aika-alueen fragmentaatioanalyysillä tutkimalla kaistanpäästösuodatetun QRS:n ääriarvoja että aika-taajuusalueen spektraaliturbulenssianalyysilla määrittämällä QRS:n yli 2 millisekunnin välein laskettujen spektrien välisiä korrelaatioita. Repolarisaatiovaihetta analysoitiin QT-dispersio -analyysissä tutkimalla QRS:n alusta T-aallon huippuun tai loppuun mitattujen QT-aikojen spatiaalista hajontaa. Lisäksi määriteltiin muutamia T-aallon morfologiaa kuvaavia parametreja. Syketaajuusvariaatiota, joka heijastaa autonomisen hermoston toimintaa, kvantitoitiin sykkeen keskihajonnan ja sykkeestä lasketun tehospektrin eri taajuuskaistojen kokonaistehojen avulla. Lepo-MKG -tutkimuksen analyysitulosten kokoamiseksi toteutettiin vielä kliiniseen käyttöön sopiva loppuraportti. Kaksisivuinen loppuraportti voidaan liittää potilastietoihin ja se sisältää tärkeimmät numeeriset ja graafiset analyysitulokset. Työn toinen osa oli kehittää ja toteuttaa menetelmä QT-aikojen dynamiikan analysointiin Holter-EKG -nauhoituksista. Holter-EKG -signaali kerätään potilaan mukana olevalla nauhurilla noin 24 tunnin ajalta. Koko mittauksesta määritellyt syketaajuus (1/RR-aika) ja QT-ajat voidaan esittää joko aikasarjoina tai QT/RR pistejoukkona. Aikasarjoista voidaan valita erityisesti tasaista sykettä seuraavat QT/RR pisteistöt, joihin voidaan myös sovittaa regressiosuora. Suoran kulmakerrointa ja sen vaihtelua yö- ja päiväajan välillä käytetään riskiparametreina. Yksittäisten lepo-MKG -riskiparametrien ongelmana on heikko positiivinen ennustearvo. Tätä ennustearvoa toivotaan parannettavan useiden parametrien yhtäaikaisella käytöllä, mutta kattavia tutkimuksia parametrien yhdistämisestä ei ole vielä tehty. Holter-EKG -nauhoitusten QT-aikojen analyysiohjelmistoa käyttäen ei ole vielä tehty potilastutkimuksia, mutta vastaavista tutkimuksista on raportoitu lupaavia tuloksia.Description
Supervisor
Katila, ToivoKeywords
QT-dispersio, QT-dynamiikka, syketaajuusvariaatio, fragmentaatio, spektraaliturbulenssi, myöhäiskenttä, MKG, Holter-EKG, rytmihäiriöalttius, QT-dispersion, QT-dynamic, heart rate variability, fragmentation, spectral turbulence, late field, risk for arrhythmias