Implementing advanced transcranial magnetic stimulation technology

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorIlmoniemi, Risto, Prof., Aalto University, Department of Neuroscience and Biomedical Engineering, Finland
dc.contributor.advisorNieminen, Jaakko, Dr., Aalto University, Department of Neuroscience and Biomedical Engineering, Finland
dc.contributor.advisorStenroos, Matti, Docent, Aalto University, Department of Neuroscience and Biomedical Engineering, Finland
dc.contributor.authorKoponen, Lari
dc.contributor.departmentNeurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitosfi
dc.contributor.departmentDepartment of Neuroscience and Biomedical Engineeringen
dc.contributor.schoolPerustieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Scienceen
dc.contributor.supervisorIlmoniemi, Risto, Prof., Aalto University, Department of Neuroscience and Biomedical Engineering, Finland
dc.date.accessioned2017-10-09T09:04:45Z
dc.date.available2017-10-09T09:04:45Z
dc.date.defence2017-10-27
dc.date.issued2017
dc.description.abstractTranscranial magnetic stimulation (TMS) is a non-invasive method to stimulate the human brain. In TMS, a brief, strong magnetic field pulse induces an electric field that can cause individual neurons to fire. A typical TMS pulse lasts less than one millisecond; with a suitable coil design, focal stimulation of the superficial parts of the brain can be obtained. TMS has better than centimetre-scale spatial resolution and millisecond-scale temporal resolution. Thus, it has found use in basic brain research and clinical applications—TMS has been used, for example, to study inhibitory and facilitatory circuits in the human motor cortex, and to treat depression. The spatiotemporal resolution of TMS is, however, limited: to change the locus of stimulation, the TMS coil must be moved. This limits the stimulation to predetermined targets. This thesis consists of six publications that advance TMS technology, methodology, and instrumentation. Publication 2 mostly considers instrumentation: it describes a probe for automatic characterisation and calibration of the stimulation output of a TMS device—a TMS-coil characteriser. Publications 4 and 5 consider methodology: they, respectively, describe a method to increase the temporal resolution of TMS to study the dynamics of the brain in the microsecond scale, and a pipeline to compute the TMS-induced electric field in small mammals. Publications 1, 3, and 6 consider technology. Publications 1 and 3 present a systematic approach to design the most energy-efficient TMS coil with the desired focality. Then, based on this coil-design method, Publication 6 introduces an algorithm to design a set of coils, with which the spatial properties of the TMS-induced electric field can be electronically controlled. In this thesis, the TMS-coil characteriser was used to measure the output from several different commercial TMS devices; differences were found even within devices from one manufacturer. The field-computation pipeline was used to study the effects of the skull geometry to stimulation; in the small mammals, the geometry influences the stimulation location and causes large, unexpected changes in the stimulation intensity and direction. The higher temporal resolution due to new TMS-pulse waveforms was used to study the non-linear properties of excitable membrane in the microsecond-scale. Finally, the TMS coils developed in this thesis demonstrate a considerable improvement over the state of the art: The optimised coil presented in Publication 3 had two times the efficiency of a common, commercial figure-of-eight coil. The two-coil transducer in Publication 6, in combination with a two-channel TMS device, allowed to build the first TMS device with electronic stimulation targeting—an ability to adjust the locus of stimulation without any physical coil movement, which, in addition to allowing much higher spatiotemporal resolution, may reduce the manual labour required in clinical TMS.en
dc.description.abstractTranskraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on kajoamaton aivotutkimus-, diagnostiikka- ja terapiamenetelmä, jossa annetaan lyhytkestoisia, voimakkaita magneettisia pulsseja. Nämä pulssit ajavat kudoksessa sähkövirtaa, joka aktivoi hermosoluja. Koska tyypillinen TMS-pulssi kestää alle millisekunnin ja sen vaikutus saadaan paikalliseksi käyttämällä sopivaa stimulaatiokelaa, TMS:n avaruudellinen erotuskyky voi olla alle senttimetrin ja ajallinen erotuskyky alle millisekunnin suuruinen. Menetelmää on käytetty aivojen perustutkimuksesta kliinisiin sovelluksiin – liikeaivokuoren hermoverkkojen tutkimuksesta masennuksen hoitamiseen. Yksi TMS:n heikkous on kuitenkin se, että stimulaatiopaikan siirtäminen vaatii kelan liikuttamista, mikä rajaa vaikutuspaikan siirtämisnopeuden huomattavan hitaaksi. Tämä väitöskirja koostuu kuudesta osajulkaisusta, joissa kehitettiin magneettistimulaatio-teknologiaa, -menetelmiä ja magneettistimulaation mittaustekniikkaa. Väitöskirjan osajulkaisussa 2 kuvaillaan mittalaite TMS-laitteen aikaansaaman sähkökentän jakauman tutkimiseen. Osajulkaisu 4 esittelee menetelmän, jolla magneettistimulaatiota voidaan käyttää mittaamaan aivojen dynamiikkaa mikrosekuntitasolla. Osajulkaisu 5 kuvaa laskentamenetelmän, jolla voi mallintaa stimulaation synnyttämiä kenttiä pienten nisäkkäiden aivoissa. Väitöskirjan osajulkaisujen 1, 3 ja 6 pääpaino on teknologiassa. Ensimmäinen ja kolmas osajulkaisu esittelevät tavan suunnitella mahdollisimman korkean hyötysuhteen stimulaatiokeloja, joilla on haluttu paikkatarkkuus. Kuudes osajulkaisu yleistää kelasuunnittelun useamman kelan järjestelmiin. Kehitetyllä mittalaitteella tutkittiin usean eri valmistajan TMS-laitteiden tuottamia sähkökenttiä. Tässä tutkimuksessa havaittiin muun muassa, kuinka jopa saman valmistajan eri laitteiden välillä on huomattavia eroja. Pienten nisäkkäiden kentänlaskentamenetelmällä tutkittiin kallon vaikutusta todelliseen stimulaatiopaikkaan, missä yhteydessä havaittiin lisäksi kallon muodon suuri, yllättävä vaikutus myös stimulaation voimakkuuteen ja suuntaan. Uusien TMS-aaltomuotojen mahdollistamalla mikrosekuntiluokan aikaresoluutiolla puolestaan mitattiin hermosolujen solukalvon epälineaarisia ominaisuuksia. Näiden lisäksi tässä työssä kehitetyt uudentyyppiset stimulaatiokelat ovat huomattava parannus nykyisin käytössä oleviin keloihin nähden: Osajulkaisussa 3 kuvatun kelan hyötysuhde on yli kaksinkertainen tyypilliseen kahdeksikkokelaan nähden. Osajulkaisussa 6 kuvattu kahden kelan TMS-laite mahdollistaa vaikutuspaikan siirtämisen ohjelmallisesti ilman kelojen liikuttamista, mikä nopeuttaa huomattavasti vaikutuspaikan siirtämistä ja saattaa lisäksi vähentää kliinisessä magneettistimulaatiossa tarvittavan käsityön määrää.fi
dc.format.extent60 + app. 72
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.isbn978-952-60-7638-6 (electronic)
dc.identifier.isbn978-952-60-7639-3 (printed)
dc.identifier.issn1799-4942 (electronic)
dc.identifier.issn1799-4934 (printed)
dc.identifier.issn1799-4934 (ISSN-L)
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/28100
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-60-7638-6
dc.language.isoenen
dc.opnGoetz, Stefan, Prof., Duke University, United States of America
dc.publisherAalto Universityen
dc.publisherAalto-yliopistofi
dc.relation.haspart[Publication 1]: Lari M. Koponen, Jaakko O. Nieminen, and Risto J. Ilmoniemi. Minimumenergy coils for transcranial magnetic stimulation: application to focal stimulation. Brain Stimulation, volume 8, issue 1, pages 124–134, 2015. ISSN 1935-861X, DOI 10.1016/j.brs.2014.10.002
dc.relation.haspart[Publication 2]: Jaakko O. Nieminen, Lari M. Koponen, and Risto J. Ilmoniemi. Experimental characterization of the electric field distribution induced by TMS devices. Brain Stimulation, volume 8, issue 3, pages 582–589, 2015. ISSN 1935-861X, DOI 10.1016/j.brs.2015.01.004
dc.relation.haspart[Publication 3]: Lari M. Koponen, Jaakko O. Nieminen, Tuomas P. Mutanen, Matti Stenroos, and Risto J. Ilmoniemi. Coil optimisation for transcranial magnetic stimulation in realistic head geometry. Brain Stimulation, volume 10, issue 4, pages 795–805, 2017. ISSN 1935-861X, DOI 10.1016/j.brs.2017.04.001
dc.relation.haspart[Publication 4]: Lari M. Koponen, Jaakko O. Nieminen, Tuomas P. Mutanen, and Risto J. Ilmoniemi. Non-invasive recording of microsecond scale dynamics in human motor cortex. Submitted, 2017
dc.relation.haspart[Publication 5]: Lari M. Koponen, Matti Stenroos, Jaakko O. Nieminen, Kimmo Jokivarsi, Olli Gröhn, and Risto J. Ilmoniemi. Effect of skull geometry on TMS-induced electric field in rat brain. Submitted, 2017
dc.relation.haspart[Publication 6]: Lari M. Koponen*, Jaakko O. Nieminen*, and Risto J. Ilmoniemi. Multi-locus transcranial magnetic stimulation device with electronic stimulation targeting. Submitted, 2017
dc.relation.ispartofseriesAalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONSen
dc.relation.ispartofseries186/2017
dc.revHaueisen, Jens, Prof., Ilmenau University of Technology, Germany
dc.revKarjalainen, Pasi, Prof., University of Eastern Finland, Finland
dc.subject.keywordtranscranial magnetic stimulationen
dc.subject.keywordTMSen
dc.subject.keywordcontrollable-pulse-parameter TMSen
dc.subject.keywordcTMSen
dc.subject.keywordmulti-locus TMSen
dc.subject.keywordmTMSen
dc.subject.keywordelectromyographyen
dc.subject.keywordEMGen
dc.subject.keywordtranskraniaalinen magneettistimulaatiofi
dc.subject.keywordelektromyografiafi
dc.subject.otherMedical sciencesen
dc.subject.otherElectrical engineeringfi
dc.titleImplementing advanced transcranial magnetic stimulation technologyen
dc.titleEdistyneen aivojen magneettistimulaatioteknologian kehittäminen ja toteuttaminenfi
dc.typeG5 Artikkeliväitöskirjafi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.ontasotDoctoral dissertation (article-based)en
dc.type.ontasotVäitöskirja (artikkeli)fi
local.aalto.archiveyes
local.aalto.formfolder2017_10_09_klo_07_43
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
isbn9789526076386.pdf
Size:
1.7 MB
Format:
Adobe Portable Document Format