aalto1 untyped-item.component.html
Suomen yhteistoimeenpanon mahdollisuudet Baltian maissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Ene-47
Degree programme
Language
fi
Pages
99
Series
Abstract
Työn tarkoituksena on selvittää Suomen mahdollisuuksia hyödyntää projektikohtaisia yhteistoimeenpanohankkeita Baltian maissa osana Suomen toimenpiteitä Kioton ilmastosopimuksessa mainittujen kasvihuonekaasuvähennystavoitteiden täyttämiseksi.
Suomen vähennystavoitteeksi tarkastelukauteen 2008 - 2012 on asetettu 1990 taso, jonka saavuttamiseksi Suomen on vähennettävä vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjään nykyisestä tasosta n. 6 milj. t_(Co2).
Työssä tarkastellaan Suomen nykyisiä kasvihuonekaasupäästöjä, niiden jakautumista eri kasvihuonekaasujen kesken sekä Suomen tulevia kasvihuonekaasupäästöjä eri skenariotarkasteluilla.
Työssä käsitellään lyhyesti Suomen omia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään.
Työssä käsitellään myös Baltian maiden energiantuotannon rakennetta ja eri tuotantomenetelmien kasvupotentiaalia.
Painopisteenä on kartoittaa Suomen mahdollisuudet saavuttaa kasvihuonepäästövähennyksiä investoimalla kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin projekteihin Baltian maissa.
Baltian maiden nykyiset kasvihuonekaasupäästöt ovat maille asetettujen vähennystavoitteiden alapuolella, jolloin Baltian maat voivat Kioton sopimuksen puitteissa rakentaa uusia tai uusia voimalaitoksia ilman että maille asetetut kasvihuonekaasupäästörajat ylittyisivät.
Suomi voi suorittaa yhteistoimeenpanohankkeita Baltian maissa investoimalla meneillään oleviin voimalaitoshankkeisiin siten, että hankkeesta syntyy ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä verrattuna aikaisemmin suunniteltuun hankkeeseen.
Työssä on tarkasteltu myös energiansäästöä kiinteistöjen lämmityksestä, biokaasun talteenottoa kaatopaikoilta ja nielujen kasvattamista metsän istutuksella.
Baltian maiden laskennallinen kasvihuonekaasuvähennyspotentiaali on moninkertainen verrattuna Suomen vähennystarpeeseen.
Voimalaitosinvestoinneilla voidaan saavuttaa negatiivisia kasvihuonekaasuvähennyskustannuksia.
Suurimmat kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaalit ovat energiantuotannossa, etenkin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon korvatessa lämpökeskuksia ja lauhdelaitoksia sekä rakennusten energiansäästössä.
Parhaimpiin tuloksiin päästään korvaamalla fossiiliset polttoaineet puuperäisillä, kuten polttohakkeella.
Polttohakkeen suurmittaisen käytön esteenä on kuitenkin sen rajallinen saatavuus.
Hyviin tuloksiin päästään myös korvaamalla hiili tai raskas polttoöljy maakaasulla.
Maakaasun käytön esteenä on kohteen epäedullinen sijainti kaasuverkkoon nähden.