A technical and administrative framework for the closure and after-care of landfills

Abstract

Tässä työssä selvitettiin, kuinka tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja on lopetettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) voimaantulon jälkeen. Työn ensisijaisena tarkoituksena oli pohtia, onko määräysten mukainen tiivis pintarakenne toimiva ratkaisu kaatopaikan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi työssä tarkasteltiin kaatopaikkavesien ja - kaasun käsittelymenetelmiä sekä kaatopaikan jälkihoitoaikaa ja lopettamiskustannuksia. Työstä saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää tulevissa kaatopaikkojen lopettamissuunnitelmissa.

Työssä tarkasteltiin seitsemää suomalaista kaatopaikkaa, jotka on lopetettu lupaehtojen mukaisesti vuosina 2002 - 2003. Tutkimusaineistoa saatiin alueellisilta ympäristökeskuksilta. Kaatopaikoilta lähtevien vesien määrää ja laatua mitataan 2 - 3 kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Jotta virtaamaa ja kuormitusta voitaisiin tarkastella luotettavasti, tulisi virtaamia mitata kuukausittain, koska virtaamiin vaikuttavat oleellisesti paikalliset sääolosuhteet. Tämän vuoksi tältä pohjalta esitetyt tulokset ovat vain suuntaa antavia.

Typpi on yleensä suurin kuormitustekijä suomalaisilla tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla. Tarkastelun perusteella pintarakenteet pienensivät kaatopaikalta lähtevää virtaamaa sekä typpikuormitusta vesistöön keskimäärin noin 90 % ja paransivat siten pinta- ja pohjavesien laatua kaatopaikkojen lähiympäristöissä. Lopetetulta kaatopaikalta lähti keskimäärin 3 m3/ha/d virtaama ja 0,3 kg/ha/d typpikuorma. Kaatopaikkavedet käsiteltiin tarkastelluilla kaatopaikoilla pääasiassa paikallisesti. Tarkastelun perusteella suoto- ja valumavesien käsittely ei ollut riittävää yli yhdeksän hehtaarin kokoisilla kaatopaikoilla, minkä vuoksi vedet tulisi käsitellä biologisesti kyseisillä kaatopaikoilla. Kaatopaikoilla muodostuvien metaanikaasujen määrät katsottiin hyödyntämisen kannalta liian pieniksi, minkä vuoksi kaasut käsiteltiin kaatopaikkojen pintakerroksissa hapettamalla. Tämä on todettu tehokkaaksi metaanipaastoja vähentäväksi menetelmäksi.

Tarkastelun perusteella pintarakennekustannukset voivat vaihdella välillä 9 - 70 /m2 riippuen lähinnä käytetyistä kerrosmateriaaleista Kaatopaikan jälkihoitoaika ja - kustannukset riippuvat päästöjen kestosta. Esimerkiksi typpipäästöjen poistuminen jätetäytöstä kestää hapettomissa olosuhteissa yli 50 vuotta. Tällöin kaatopaikan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Aikaisempien tutkimusten perusteella hajoamisprosessia voidaan tehostaa lisäämällä jätetäytön kosteutta.