Measuring waste in precast concrete design through design revisions

Abstract

Delivering a faulty precast element design could cause disturbance in precast element factory, at the construction site and in the element design office as the imminent correction of the error commits unnecessary resources and causes unsteady workflow on all phases of construction. Avoiding publishing incomplete or incorrect designs is inevitable.

Simultaneously the productivity of the design process should be increased. To increase the productivity of the designers, measuring of the quality of their outputs is necessary. Through a measurement, the current quality and the impact of a change in process could be verified.

This study aimed to produce and test a method to measure one form of waste, rework. Developed method based on calculating changes in already released element designs from the element listings. Element listings are a mandatory by-product of the design process. With the measurement the goal was to distinguish the element classes with most waste connected to rework. In this study one element class which was identified to be prone to more errors and waste was more thoroughly inspected. The causes of rework in this particular element class were examined, classified and evaluated to find root causes and to start corrective measures.

The results of this study indicate the by-product of element design process, element listings, includes useful data for measuring the quality of design process. As the results of the experimental measurement indicate, the measurement can be reliable in measuring changes between sensible test samples.

Actions for improvement were proposed based on the results of the measurement. To verify the impacts of changes in design process, a follow up measurement using the developed method is recommended.

Betonielementtisuunnittelussa virheellisten tai puutteellisten suunnitelmien toimittaminen aiheuttaa häiriöitä sekä betonielementtitehtaalla, rakennustyömaalla että myös suunnittelutoimistossa kiireellisten korjaustoimenpiteiden sitoessa tarpeettomasti resursseja kaikissa tuotannon vaiheissa. Virheellisistä tai puutteellisista suunnitelmista johtuvien häiriöiden välttämiseksi suunnitelmien virheettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Samanaikaisesti suunnitteluprosessin tehokkuutta pitäisi pystyä kasvattamaan. Tehokkuuden kasvattamiseksi tulisi suunnitteluryhmän voida tarkemmin mitata tuotettujen suunnitelmien laatua kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi ja tehtyjen kehittämistoimenpiteiden onnistumisen verifioimiseksi. Puutteelliset tai vajaalaatuiset suunnitelmat aiheuttavat uudelleentekemistä.

Tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan ja testaamaan mittausmenetelmää yhden hukan muodon, uudelleentekemisen mittaamiseksi. Kehitetty menetelmä perustuu jo julkaistuissa elementtisuunnitelmissa tapahtuneiden muutosten laskemiseen elementtiluetteloista. Mittarin tavoitteena oli erottaa missä elementtityypeissä suunnittelutoimistolla on eniten uudelleentekemisestä johtuvaa hukkaa. Tutkimuksessa syvennyttiin erityisesti elementtityyppiin, jossa hukkaa havaittiin olevan korostuneen paljon. Elementtityypin uudelleen suunnittelemista aiheuttavia syitä tutkittiin, luokiteltiin ja arvioitiin niiden juurisyiden löytämiseksi ja korjaavien toimenpiteiden aloittamiseksi.

Tutkimustulosten perusteella huomattiin, että suunnitteluprosessin sivutuotteena syntyvissä elementtiluetteloissa on käyttökelpoista dataa, jota voidaan hyödyntää suunnitteluprosessin laadun mittaamisessa. Kokeilevan tutkimuksen perusteella havaittiin, että mittarilla pystytään luotettavasti mittaamaan muutoksia elementtisuunnittelun revisiomäärissä mielekkään suuruisten mittausjaksojen välillä. Mittaustulosten perusteella elementtisuunnitteluryhmän kanssa pohdittiin kehitys- ja koulutuskohteita. Kehittämistoimenpiteiden onnistumista suositellaan jatkossa mitattavaksi kehitettyä menetelmää käyttäen.