Syväaivostimulaatio epilepsian hoidossa
No Thumbnail Available
Files
Laakso_Helmi_2024.pdf (1.14 MB) (opens in new window)
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Sähkötekniikan korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024-09-20
Department
Major/Subject
Mcode
ELEC3016
Degree programme
Bioinformaatioteknologia BIO
Language
fi
Pages
20
Series
Abstract
Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joita yhdistävät toistuvat epileptiset kohtaukset ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsia on yleinen sairaus ja sitä sairastaa arviolta 1% koko maailman väestöstä. Epileptiset kohtaukset ovat seurausta liiallisista sähköpurkauksista aivoissa ja ne ilmenevät usein tajuttomuus-kouristuskohtauksina. Epilepsia sairautena voidaan liittää heikentyneeseen elämänlaatuun, lisääntyneisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin sekä kuolleisuuden kasvamiseen. Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä, mutta lähes 30% epileptikoista ei saa apua lääkkeistä, jolloin puhutaan vaikeasta epilepsiasta. Syväaivostimulaatio (Deep Brain Stimulation, DBS) on lupaava hoitomuoto vaikeahoitoiselle epilepsialle. Syväaivostimulaatiota on käytetty 1900-luvun puolivälilästä asti liikehäiriösairauksien kuten Parkinsonin taudin hoitoon, mutta epilepsian hoidossa se on uudempi menetelmä ja sen kliininen käyttö vakiintui vasta 2010-luvulla. Hoidossa potilaan aivojen tiettyihin syviin kohdealueisiin asennetaan kirurgisesti elektrodit. Epilepsian hoidossa yleisin kohdealue on talamuksen anteriorinen tumake (ANT). Elektrodit yhdistetään ihonalaisilla johdoilla rintakehälle, ihon alle asennettuun pulssigeneraattoriin, joka toimii ikäänkuin tahdistimena. Pulssigeneraattori lähettää korkeataajuisia sähköimpulsseja, jotka stimuloivat aivojen hermoverkostoja ja siten muuttavat hermotoimintaa. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää DBS-hoidon nykytilaa epilepsian hoidossa sekä pohtia sen kehittymistä tulevaisuudessa. Tutkimustulokset DBS:n käytöstä epilepsian hoidossa ovat lupaavia, mutta hoitoon liittyy paljon epävarmuutta. Syväaivostimulaation vaikutusmekanismit ja sen vaikutus aivojen sähköiseen epätasapainoon ovat edelleen huonosti tunnettuja, mikä vaikeuttaa hoidon optimoimista. Lisäksi hoitoon liittyy riskejä kuten infektiot ja verenvuodot sekä haittavaikutuksia kuten masennus ja kognitiiviset häiriöt. Syväaivostimulaation potentiaali epilepsian ja monien muiden sairauksien hoidossa on merkittävä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan erityisesti DBS-hoidon vaikutusmekanismeista solu- sekä yksilötasolla. Tulevaisuudessa aivokuvantamisen ja adaptiivisen, aivojen toimintaan mukautuvan DBS-hoidon kehittyminen voi parantaa stimulaatiokohteiden ja stimulaatioparametrien tarkkuutta ja näin parantaa hoitotuloksia ja vähentää riskejä.Description
Supervisor
Turunen, MarkusThesis advisor
Renvall, HannaKeywords
syväaivostimulaatio, DBS, epilepsia, DRE