Tilusjärjestelyjen tulevaisuuden tarpeet - selvitys maatilojen tilusrakenteen kehittymisestä 2000-luvulla

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2014-06-09
Department
Major/Subject
Kiinteistötekniikka
Mcode
M3007
Degree programme
Kiinteistötalouden koulutusohjelma
Language
fi
Pages
62 + 4
Series
Abstract
Viljelyä aktiivisesti harjoittavien maatilojen lukumäärä on laskenut tasaisesti 2000-luvulla ja tilojen keskikoko on kasvanut. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälainen vaikutus maatilojen fyysisen koon muutoksella on ollut maatilojen tilusrakenteeseen. Työssä jaotellaan maatilat yhdeksään eri tilakokoluokkaan ja tarkastellaan tilusrakennetekijöiden muutoksia tilakokoluokittain. Tutkimuksessa käytetään tilusrakenteen mittaamiseen neljää eri mittaria: tilojen hallinnassa olevien lohkojen keskilukumäärää, tilojen hallinnassa olevien lohkojen keskipinta-alaa, tilojen hallinnassa olevien lohkojen keskimääräistä talouskeskusetäisyyttä sekä jokaiselle maatilalle laskettavaa Simmons-indeksilukua. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 2000 ja 2012 koko maan peltolohkotiedoista. Laskentaan tarvittavat peruslohkon ominaisuustiedot on yhdistetty peltolohkorekisterin ja maataloushallinnon integroidun tukien hallinta- ja valvontajärjestelmän rekisterin tiedoista. Molemmat rekisterit ovat maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämiä. Tutkimuksessa havaitaan, että suuremmilla tiloilla on hallinnassaan suurempia peruslohkoja, mutta keskilohkoala on pienentynyt kaikissa tilakokoluokissa tarkastelujakson aikana. Tiloilla on myös hallinnassaan aiempaa suurempi määrä lohkoja. Keskimääräinen lohkojen lukumäärä kaikki maatilat huomioiden on kasvaa tietysti jo siitä johtuen, että tilojen keskikoko kasvaa. Kuitenkin tilakokoluokittaisessa tarkastelussa sekä indeksilukutarkastelussa, joka suhteuttaa lohkojen määrän ja koon tilan kokonaisalaan, havaitaan, että lohkojen lukumäärän kasvu ei johdu pelkästään tilakoon kasvusta vaan lisäksi maatilojen tilusrakenteen heikkenemisestä. Peltolohkojen talouskeskusetäisyydet ovat kasvaneet vuosien 2000 ja 2012 välillä. Tilakokoluokkien sisäiset keskimääräiset peltolohkoetäisyydet eivät ole muuttuneet merkittävästi, mutta lohkojen lukumäärän kasvusta johtuen maatilojen kokonaisetäisyydet ovat kasvaneet selvästi. Tuloksista myös huomataan, että suuremmilla tiloilla keskietäisyydet lohkoille ovat huomattavasti suuremmat kuin pienemmillä tiloilla eli suuret tilat joutuvat laajentuessaan hankkimaan uutta viljelysmaata kaukaa talouskeskuksesta. Käyttöyksikkötasolla tarkasteltuna tilusrakenne on selkeästi heikentynyt 2000-luvulla. Viljelyetäisyyksien kasvu ei ole kuitenkaan vielä hidastanut tilakoon kasvua. Maatalouden rakennemuutos aiheuttaa tarvetta erilaisten tilusjärjestelyjen suorittamiselle, koska nykyisillä tilusjärjestelytyökaluilla ei pystytä vaikuttamaan suuren tilan näkökulmasta riittävän laajan alueen kiinteistö- ja tilusrakenteen kehittämiseen.

In Finland, number of active farms has declined constantly since the beginning of 21st century. Simultaneously the combined quantity of farmland has remained on its initial level and the average farm size has grown. This study examines how the change in average farm size has affected the average farm structure. In this study farms are divided into nine sub-groups according to their respective sizes. This study measures degree of land fragmentation with four instruments: the average number of parcels hold by a farm, the average size of the parcels, the average distance to farm buildings from the parcels, and Simmon’s fragmentation index. Data used in this study consists of the field plot information of Finland from years 2000 and 2012. This study shows that larger farms occupy on average larger parcels but the average size of the parcels has declined in all nine farm size groups. Moreover, the number of parcels hold by a farm has increased in every group. Also the Simmon’s fragmentation index which expresses the relationship between number of parcels and the relative size of the parcels indicates that farm structure in Finland has become weaker. Due to increasing farm size the average overall distance from farm to the parcels has increased between years 2000 and 2012. Within different farm size groups the average distance from one parcel to the farm has not changed significantly during the same period. Noteworthily, the average distance from parcel to the farm becomes higher as the farm size increases. This indicates that expanding farms are required to acquire new arable land from further distances. Rapid structural change in agriculture has affected the farm structure. However, the increases in farming distances or the contracting parcel sizes have not prevented the farms from expanding. Improving the structure of a large farm with current land consolidation processes is ineffective. Thus recent changes in farm structure induce a need for new forms of land consolidation.
Description
Supervisor
Vitikainen, Arvo
Thesis advisor
Hiironen, Juhana
Keywords
tilusrakenne, tilusjärjestelyt, maanjaot, maatalouden rakennemuutos, farm structure, land fragmentation, land consolidation, structural change in agriculture
Other note
Citation