Design criteria for perimeter chilled beams

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorMustakallio, Panu
dc.contributor.authorTapiala, Jouni
dc.contributor.departmentEnergiatekniikan laitosfi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorLampinen, Markku
dc.date.accessioned2020-12-05T14:27:19Z
dc.date.available2020-12-05T14:27:19Z
dc.date.issued2009
dc.description.abstractLasitetun julkisivun viereistä aluetta kutsutaan yleensä rakennuksen reunavyöhykkeeksi. Jos auringonsäteilyä ei eliminoida kunnolla, lasimateriaalilla on merkittävä vaikutus reunavyöhykkeen olosuhteisiin ja ikkunan pintalämpötilaan. Nykyaikaisissa toimistotiloissa auringonsäteily ulottuu reunavyöhykkeellä pidemmälle kuin tavallisissa toimistotiloissa. Tämä voidaan aistia epämiellyttävänä. Siksi auringonsäteily tulee minimoida, tai muuten tulee harkita reunavyöhykkeen jäähdytyspalkin käyttöä. Reunavyöhykkeen jäähdytyspalkkeja asennetaan vaativissa olosuhteissa lähelle lasitettua julkisivua, missä jäähdytystarve ja ikkunan pintalämpötila ovat korkeita. Ikkunasta nousevan pluumin uskotaan lisäävän reunavyöhykkeellä jäähdytyspalkin suoritustehoa, jos pluumi napataan tehokkaasti jäähdytyspalkin induktioaukkoon. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kuinka reunavyöhykkeen lämpökuormia hoidetaan tehokkaasti toimistotilan jäähdytyksessä, ja kehittää yksinkertaisia suunnittelukriteerejä reunavyöhykkeen jäähdytyspalkeille. Jäähdytystarvetta arvioitiin energiasimulointiohjelma RIUSKAn avulla tyypillisessä reunavyöhykkeen toimistohuoneessa. Laskelmat tehtiin erilaisilla ikkunatyypeillä Euroopan kesäajan olosuhteissa. Tuloksia käytettiin käytännön jäähdytyspalkkimittauksissa, missä testattiin passiivisia ja aktiivisia jäähdytyspalkkeja reunavyöhykkeen jäähdytyspalkkeina. Kokeelliset mittaukset osoittivat, että ikkunapluumi ei nosta reunavyöhykkeellä jäähdytyspalkin suorituskykyä, vaikka lämpöolot oleskeluvyöhykkeellä olivat hyviä. Reunavyöhykkeellä, passiiviset jäähdytyspalkit tulisi asentaa kauas ikkunapinnasta, ja aktiiviset jäähdytyspalkit tulisi suunnitella vain alhaisilla primääri-ilmavirroilla. Kokeelliset mittaukset synnyttivät ideoita uudesta jäähdytyspalkkiratkaisusta ja patenttihakemuksen. Lopuksi passiivipalkille kehitettiin mittausdatan avulla yksinkertainen CFD malli: jäähdytyspalkki mallinnettiin onttona laatikkona. Laskelmat täytyi ratkaista ajasta riippuvana, koska tasapainolaskenta ei konvergoinut kunnolla. Malli muodosti melko todellisen pluumin, vaikka kunnollista jäähdytystehon mallinnusta ei saatu kehitettyä.fi
dc.format.extent82 + liitt.
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/96435
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120555269
dc.language.isoenen
dc.programme.majorLämpötekniikka ja koneoppifi
dc.programme.mcodeEne-39fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordperimeter zoneen
dc.subject.keywordreunavyöhykefi
dc.subject.keywordperimeter chilled beamen
dc.subject.keywordreunavyöhykkeen jäähdytyspalkkifi
dc.subject.keywordsolar heat gainen
dc.subject.keywordaurinkokuormafi
dc.subject.keywordplumeen
dc.subject.keywordpluumifi
dc.subject.keywordcooling performanceen
dc.subject.keywordjäähdytystehofi
dc.subject.keywordthermal comforten
dc.subject.keywordlämpöviihtyisyysfi
dc.subject.keyworddraughten
dc.subject.keywordvetofi
dc.subject.keywordCFDen
dc.subject.keywordCFDfi
dc.titleDesign criteria for perimeter chilled beamsen
dc.titleSuunnittelukriteerit reunavyöhykkeen jäähdytyspalkeillefi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_08579
local.aalto.idinssi37408
local.aalto.openaccessno

Files