Inclusive interior architecture in learning spaces - General upper-secondary school students' perceptions on sensory-friendly spatial elements

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:

Date

2023

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma

Language

en

Pages

113

Series

Abstract

This thesis investigates the factors contributing to sensory load in learning spaces and identifies the spatial elements that can be interpreted as sensory-friendly based on upper secondary school students’ perceptions. The overarching aim is to improve inclusive design practices in interior architecture, addressing the current development of increased openness and flexible spaces in learning environments. This thesis is an empirical study that was conducted as a part of a research project regarding a new general upper-secondary school in the Helsinki metropolitan area. The first research question explores, what is perceived as causing sensory load in a learning space, while the second research question asks what spatial elements the students experience as enhancing the sensory experience in a learning space. The third question asks what kind of spatial design creates sensory-friendly learning spaces that serve the needs of the students.  The study utilizes both quantitative and qualitative data and the data is collected from a questionnaire and workshop for general upper secondary school students. The data is analyzed by using qualitative content analysis. The sensory aspects that cause load in the learning spaces are related to various factors like lighting, colors, materials, movement, air quality, temperature, space occupancy, texture of materials, noise and soundscapes, and odours and ventilation capacity. Conversely, the sensory-friendly elements that students find important include neutral shades and darkness in colors, suitable and adjustable lighting, classical and curvilinear shapes and harmony, natural light, natural materials, comfortable and flexible furniture and spaces, accessibility, and the possibility to move around the space, the possibility to control privacy, different sound environments for different tasks, good acoustics, and good air quality and clean spaces. The results for the third research question are conducted by interpreting the theoretical framework and study findings into a design proposal that aims to consider sensory-friendly spatial elements in practice. Eventually, this thesis research reflects on the wider benefits of sensory-friendly spatial design in learning spaces.

Tämän opinnäytteen tavoitteena on selvittää, minkä koetaan aiheuttavan oppimistilassa aistikuormitusta, ja mitkä tilan elementit voidaan tulkita aistiesteettömiksi perustuen lukiolaisten havaintoihin. Selvityksen tavoitteena on muodostaa lähtötiedot inklusiivisemman oppimisympäristön suunnitteluun, huomioiden viimeaikaisimmat muutokset liittyen oppimistilojen lisättyyn avoimuuteen ja muuntojoustavuuteen. Empiirinen tutkimus on toteutettu osana tutkimusprojektia, joka tutki meneillään olevaa lukion rakentamista ja suunnitteluyhteistyötä Helsingissä. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee sitä, minkä koetaan aiheuttavan lukiolaisille aistikuormitusta oppimistilassa. Toinen tutkimuskysymys kysyy, minkä tilan elementtien koetaan vastaavasti parantavan aistikokemusta lukiolaisten näkökulmasta. Kolmas tutkimuskysymys kysyy, millainen tilasuunnittelu luo aistiesteettömän ympäristön, joka tukee lukiolaisten tarpeita oppimistilassa. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä määrällistä että laadullista tiedon keruuta. Tiedot kerättiin lukiolaisille suunnatusta kyselystä ja työpajasta, ja aineisto analysoitiin laadullista sisällön analyysiä hyödyntäen.   Aistien kuormitusta koetaan tilassa erityisesti valaistusta, värejä, materiaaleja ja liikettä, ilmanlaatua, lämpötilaa, ihmismäärää tai ahtautta, materiaalien tuntua, melua ja äänimaisemaa sekä hajuja ja tilan tuuletettavuutta koskien. Vastaavasti tilaan toivottuina, aistikuormitusta vähentävinä elementteinä toistuvat neutraalius värien tummuudessa ja sävyissä, hyvä ja säädettävä valaistus, klassiset muodot ja harmonia, luonnonvalo ja luonnollisuus materiaaleissa, monipuoliset työtuolit ja työpöydät, esteettömyys ja mahdollisuus liikkua vapaasti, mukavuus niin tiloissa kuin kalusteissa, mahdollisuus säätää yksityisyyttä ja oppimisympäristöä, sekä neutraali lämpötila, erilaiset äänimaiset erilaiseen työskentelyyn ja hyvä yleinen akustiikka, ilmanlaatu, ja puhtaat tilat. Kolmannen tutkimuskysymyksen vastaus yhdistää teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustulokset suunnitteluehdotukseksi, jossa pyritään huomioimaan aistiystävälliset tilaelementit käytännössä. Lopulta tämä opinnäytetyö pohtii aistiystävällisen tilasuunnittelun laajempia etuja oppimistiloissa.

Description

Supervisor

Kareoja, Pentti

Thesis advisor

Sarkio, Katri
Riquelme, Pablo

Keywords

inclusive design, increased openness and flexibility, innovative learning environments, learning space, sensory-friendly spatial design, sensory overload

Other note

Citation