Taajamametsät leikkiympäristöinä – Miten leikki vaikuttaa taajamametsiin?

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi

Date

Department

Mcode

Language

fi

Pages

32

Series

Abstract

Metsät ovat tärkeitä leikkiympäristöjä suomalaisille lapsille. Suuri osa suomalaisista on kasvanut leikkien metsissä ja muualla luonnossa, mikä on muovannut meidän kaikkien suomalaisten luontosuhdetta. Taajamametsät ovat yleisimmin leikin kohteina. Kaupunkien tiivistyessä metsille jää vähemmän ja vähemmän tilaa, ja julkisessa keskustelussa korostuu taajamametsien hyvinvointi, sekä niiden tarjonta kaupungin asukkaille. Metsien virkistyskäyttö on yksi yleisimmistä tavoista, miten ihmiset viettävät vapaa-aikansa, joten on siis myös aiheellista tutkia, mitä virkistyskäyttö merkitsee metsien puolesta. Tutkimus metsäympäristön merkityksestä lapselle on ajankohtaisempaa kuin koskaan, mutta vaikka metsän vaikutusta lapsiin on tutkittu paljonkin, lasten vaikutusta metsiin ei ole vuorostaan tutkittu. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan ja pohditaan sitä, miten lasten leikki vaikuttaa Suomen taajamametsiin. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksen sekä kenttäkäynnin avulla, joka tehtiin Espoon Taavinkylän koulun välituntialueen metsään. Tutkielmassa pyritään erittelemään erilaiset vaikutukset, joita leikillä voi olla taajamametsään ja sen käyttäjiin, sekä pohtimaan, miten taajamametsästä voidaan tehdä toimiva ja terveellinen leikkiympäristö metsälle. Tutkimuksen pohjana käytetään yleisesti viheralueiden virkistyskäyttöön liittyviä aineistoja, joista päätellään vaikutuksia taajamametsiin leikin kannalta. Työssä eritellään leikin eri muotoja ja sijaintia taajamametsissä, mitkä ovat leikin ekologiset ja metsähoidolliset vaikutukset metsiin, miten leikki on vuorovaikutuksessa muun virkistyskäytön kanssa, sekä mitä löydökset merkitsevät taajamametsien ja niiden käytön suunnittelun kannalta. Työ osoittaa, että leikillä on monenlaisia ekologisia vaikutuksia taajamametsiin, erityisesti tallauksesta syntyvää muutosta maanpintaan ja kasvillisuuteen. Kenttäkäynnin tulokset vahvistivat varsinkin voimakkaan ja toistuvan kulutuksen negatiiviset vaikutukset taajamametsän luontoon. Tutkimus osoittaa tämänhetkisten taajamametsien hoitokäytänteiden pitkälti vastaavan leikin synnyttämiä metsänhoidollisia tarpeita. Työssä ilmenee, että leikki voi monesti olla ristiriidassa muun metsässä tapahtuvan harrastustoiminnan kanssa, ja että varsinkin leikin vaikutukset luontoon voivat vaikeuttaa monia luontoon tukeutuvia harrastuksia, kuten sienien ja marjojen keräily tai luontokuvaus. Vuorovaikutukset muiden metsien käyttäjien kanssa voivat kuitenkin olla myös positiivisia. Tutkimus osoittaa, että taajamametsien suunnittelussa tulee ottaa huomioon monet erilaiset käyttömuodot, sekä niiden vaatima tila luonnon vaatiman tilan ohella. Hallitakseen taajamametsien kulutusta, rakennettujen reittien lisäksi on huomioitava poluilta poikkeava liikkuminen ja lasten tyypillisimmät liikkumisympäristöt. Taajamametsien hoidon tulee tuke metsien terveellisyyttä ja turvallisuutta, niin lapselle kuin luonnon kannalta.

Forests are important environments of play for finnish children. Most finnish people have grown up playing in forests and other nature areas, which has formed the basis for our relationship with nature. Most play takes place in urban forests. While cities are becoming denser, the area left for forests becomes smaller and smaller, and public discourse centres around the ecological wellbeing of urban forests as well as what they can offer residents. Recreational use of urban forests is a major way of spending free time, so it’s also important to research what this means for these forests. Research into the benefits of forests on children is more topical than ever, but while there has been a lot of research into this, research on the effects of children and play on forests has been overlooked. This bachelor’s thesis researches and discusses how play affects finnish urban forests. The research was carried out through a literature review as well as a field visit to the recess area of Taavinkylä-school in Espoo. This thesis aims to analyse the different effects that play can have on urban forests and their users as well as discuss how we can design a working and healthy forest-play-environment for the forest. The basis for research is mainly literature on general recreational use of forests, which then is used to infer effects of play on forests. The thesis analyses locations and different types of play and their effects in urban forests, what ecological effects and effects on forest management play has, how play interacts with other recreational use, as well as what these findings mean for the design and use of urban forests. The thesis finds that play has many ecological effects on urban forests, mainly changes to soil and vegetation because of trampling. The results of the field visit confirmed the effects of intense and continuous use of the area for play on forest ecology. The research shows that current ways of managing forest usually match the needs of children playing. The thesis finds that play can conflict with other types of recreational use and especially the effects of play on vegetation can hinder some hobbies such as collecting mushrooms and berries or nature photography. Interactions of playing children with other users of the forest can also be positive. The research shows that when designing urban forests, it is important to consider different types of recreational activities along with the space requirements of these activities. To manage harmful effects, along with built paths, we need to take into account movement outside of paths and the usual movement patterns of children in urban forests. The management of urban forests should support the health and safety of both children and the forest.

Description

Supervisor

Mannerla-Magnusson, Meri

Thesis advisor

Mannerla-Magnusson, Meri

Other note

Citation