Päällysteen karkeustiedon hyödyntämismahdollisuudet

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2005

Major/Subject

Tietekniikka

Mcode

Yhd-10

Degree programme

Language

fi

Pages

92

Series

Abstract

Tien kunnon muuttuminen ilmenee pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä pinnassa havaittavina muutoksina. Tiestön kunnon muutosta tarkkaillaan säännöllisin väliajoin palvelutasomittausten avulla. Tiehallinnossa tietoa tiestön kunnosta tarvitaan ylläpitoa koskevan päätöksenteon kaikissa vaiheissa: budjetoinnissa, strategisessa ohjauksessa, ohjelmoinnissa ja urakoiden hankinnassa. Päällystetyn tieverkon kuntoa on mitattu lasertekniikalla vuodesta 2003. Mittauksista on saatavissa käytössä olevien tunnuslukujen (pituussuuntainen tasaisuus eli RI, poikkisuuntainen tasaisuus eli urasyvyys ja poikkisuuntainen kaltevuus eli sivukaltevuus) lisäksi myös sellaisia tunnuslukuja, joista ei ole tarpeeksi tietoa eikä niille ole määritettyjä tavoitearvoja. Mittausdataa päällysteen karkeudesta on vuosilta 2003 ja 2004. Sen hyödyntämiseksi tarvitaan tietoa päällysteen karkeuden ominaisuuksista ja vaikutuksista. Päällysteen pinnalta mitattava karkeus jaetaan aallonpituusalueen mukaan mikro-, makro- ja megakarkeuteen. Mikrokarkeus (aallonpituus 0,001 - 0,5 mm) kuvaa kivimateriaalin pinnan karkeutta eli kiven pinnan terävyyttä ja avoimuutta. Mikrokarkeudella on pääasiallisesti myönteinen vaikutus päällysteen kitkaan, erityisesti alhaisilla nopeuksilla (enintään 50 km/h) sekä veden poisjohtumiseen päällysteeltä. Sen määrittäminen on käytännössä hankalaa. Makrokarkeus (aallonpituus 0,5 - 50 mm) kuvaa päällysteen pinnan epätasaisuutta. Siihen vaikuttaa päällysteessä käytettyjen kivirakeiden koko, muoto ja järjestys. Makrokarkeus vaikuttaa lisäävästi päällysteen kitkaan ja rengasmeluun. Makrokarkeus saadaan mitattua mm. palvelutasomittausautolla, RMS-makrokarkeus hieno ja RMS-makrokarkeus, karkea-arvoina. Megakarkeus (aallonpituus 50 - 500 mm) kuvaa pinnan epätasaisuutta, joka johtuu päällystystyövirheistä ja liikenteen kulutuksesta aiheutuvista vaurioista. Megakarkeus tuntuu täristyksenä autossa sekä sillä on vaikutusta myös meluun, kitkaan, vierintävastukseen, polttoaineen kulutukseen ja auton sekä renkaiden kulumiseen. Vuosina 2003 ja 2004 mitattua karkeustietoa käsiteltiin tässä työssä tilastollisesti, jotta saataisiin määritettyä palvelutasoauton mittaamille karkeuden arvoille tavoitearvot. Palvelutasoauton mittaamat karkeusmuuttujat ovat RMS-makrokarkeus hieno (aallonpituus 1 - 10 mm), RMS-makrokarkeus karkea (aallonpituus 10 - 100 mm) ja RMS-megakarkeus (aallonpituus 100 - 500 mm). Karkeuden keskiarvoja tarkasteltiin eri muuttujien suhteen (tien toiminnallinen luokka, liikennemäärä, päällystetyyppi ja päällysteen ikä). Työssä on esitetty ehdotus karkeusarvojen tavoitearvoiksi sekä kuntotasoihin perustuva ehdotelma, jossa myös muita tasaisuuden tunnuslukuja on hyödynnetty. Suositukseksi karkeustiedon hyödyntämiseksi jatkossa on, että karkeuden tunnusluku RMS tulisi ottaa asteittain käyttöön. Tunnuslukujen tarkastelussa tulisi käyttää oikeasta ajourasta mitattua karkeusdataa. Ehdotettujen karkeusarvojen soveltuvuuden testaamista käytäntöön pitäisi seurata ainakin kolmen vuoden ajan, jolloin tarkkailtaisiin karkeuden kehittymistä ja muutosta tiestöllä. Tämän jälkeen karkeustieto ja sille määritetyt tavoitearvot voitaisiin ottaa arvosteltavaksi ominaisuudeksi Tiehallinnon uudelleenpäällystysurakoihin ja kuntoparametriksi tiestömittauksiin. Karkeusarvon avulla saataisiin kerättyä tietoa tiestön kuntotilasta ja sen kehittymisestä. Tärkeää on vuosittain myös tarkkailla karkeusdatan laatua.

Description

Supervisor

Ehrola, Esko

Thesis advisor

Dietrich, Jaakko

Keywords

Other note

Citation