Waste Waltz - Utopias and dystopias in plastic
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2018 Puranen
Authors
Date
2018
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Visual Culture and Contemporary Art
ViCCA
ViCCA
Language
en
Pages
68
Series
Abstract
My master's thesisWaste Waltz – Utopias and Dystopias in Plastic consists of two parts: a theoretical study and an artistic work. The thesis traces the story of plastic; how a glorious and bold utopia of man's victory over nature turned into an environmental dystopia, and converts it into a video art work of a melancholic dystopian scene with traces of lost beauty. The theoretical part,Utopias and Dystopias in Plastic, explores the history of plastic and the utopian promises of a better future through plastic life, accompanying this first fully synthetic material from its inception. The study examines the aesthetics of the material produced by socio-cultural situations and technical development during the golden age of plastic, the relationship between plastic and popular culture, hedonism, kitsch and camp. Further the thesis outlines the enormous global environmental problems arising from the continuous growth of disposable culture and plastic consumption, and deals with our relationship with waste: aesthetics and aestheticization of waste, as well as human relationships with materia and its life cycle. Waste parallels with time, finitude of life and mortality. Through this, the thesis creates a connection to loss, melancholy and aesthetics. The artistic part of this thesis,Waste Waltz video, sums up the dystopian development of human-plastic-nature -relationship, complex question of waste aesthetics and the melancholy before loss. The video shows a sunset of purple flair in a world where the proliferation of plastic waste has definitely got out of control. The scene is located in an endless landfill where the dance of wind driven plastic bags brings in a glimpse of graceless mundane beauty. From the sea of trash rises an acrobat, like a mayfly, to perform his last frenetic spinning dance with his cyr wheel. Melancholic and poetic in a grotesque way, this dystopia calls for the rights of future generations and the responsibilities of the current ones. The undercurrent of truth and vulnerability characteristic of circus art gives special depth to the work. The video is based on a collaborative live performance with my son, circus artist Armas Lintusaari. Waste Waltz is to be projected in large scale in a dark room to provide an immersive encounter with the viewer with an illusion of simultaneous intimate presence and inevitable absence of the performer. The work is political and poetic as Brechtian distancing effect mixes with the melancholy of loss.Opinnäyteyöni Waste Waltz - Utopias ans Dystopias in Plastic koostuu kahdesta osasta: teoriaosuudesta, joka käsittelee kulutusyhteiskunnan vertauskuvaksi muodostuneen muovin matkaa upeaa tulevaisuutta lupaavasta ihmemateriaalista yhdeksi aikamme suurimmista ympäristöuhista, sekä teoksellisesta osasta; ympäristödystopiaa käsittelevästä videoteoksesta. Utopias and Dystopias in Plastic -teoriaosuudessa käydään läpi muovin historiaa, ja kuvaillaan ensimmäiseen täysin synteettiseen materiaaliin alusta asti liittyneitä utopistisia lupauksia paremmasta elämästä. Tutkielmassa tarkastellaan muovin kultakauden ajan yhteiskunnallisten tilanteiden ja teknisen kehityksen yhdessä tuottamaa materiaalin estetiikkaa, muovin suhdetta populaarikulttuuriin, hedonismiin, kitschiin ja campiin. Sen jälkeen teoriaosuus hahmottelee kertakäyttökulttuurin ja muovin kulutuksen jatkuvasta kasvusta syntyneitä valtaisia globaaleja ympäristöongelmia, sekä käsittelee suhdettamme jätteeseen: jätteen estetiikkaa ja estetisointia, ihmisen suhdetta tavaraan ja sen elinkaareen. Jäte rinnastuu elämän kulumiseen, rajallisuuteen ja kuolevaisuuteen. Sitä kautta tutkielmassa syntyy yhteys luopumiseen, melankoliaan, ja melankolian estetiikkaan. Teoksellisen osuus, Waste Waltz -video kiteyttää ihmisen alulle paneman muovi-luonto-suhteen dystooppisen kehityksen, jätteen monimutkaisen estetiikan, sekä melankolian uhkaavan menetyksen edessä. Videon taustamaisemana on projisoitu animaatio loputtomasta kaatopaikasta, johon tuulessa tanssivat muovikassit tuovat väläyksen arkista kauneutta. Jätekasasta nousee akrobaatti päivänkorennon lailla esittämään viimeisen vimmaisesti pyörivän tanssinsa cyr-renkaalla muoviroskan seassa. Rujon runollinen dystopia peräänkuuluttaa tulevien sukupolvien oikeuksia ja nykyisten vastuuta. Sirkustaiteelle ominainen haavoittuvuuden ja totuudellisuuden pohjavire tuo teokseen erityistä syvyyttä. Video pohjautuu poikani, sirkustaiteilija Armas Lintusaaren kanssa yhteistyönä tehtyyn live-esitykseen. Video on tehty esitettäväksi heijastettuna todellisessa mittakaavassa pimennettyyn tilaan niin että esitys tarjoaa katsojalle immersiivisen kokemuksen akrobaatin yhtäaikaisesta intiimistä läsnäolosta ja väistämättömästä poissaolosta. Teoksessa yhdistyy poliittisuus ja runollisuus Brechtiläisen vieraannuttamisefektin sekoittuessa melankoliaan.Description
Supervisor
Euro, PiaThesis advisor
Ryynänen, MaxKeywords
environmental dystopia, plastic, waste aesthetics, melancholy, video art