Meidän. Tilanjakamisen mahdollisuudet suomalaisessa asuntoarkkitehtuurissa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
Authors
Date
2019
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin perusteet ja teoria
Language
fi
Pages
75
Series
Abstract
Jakaminen on pitkään kantanut negatiivista painolastia ja liitetty lähinnä taloudelliseen niukkuuteen. Jakamistalous, yhteisöllisyyden uudet muodot sekä tarve käyttää hiipuvia luonnonvaroja harkiten tekevät jakamisesta sekä arkkitehtuurissa että laajemmin yhteiskunnallisesti ajankohtaisen ilmiön. Tämä diplomityö tarkastelee yksityisen asuintilan rinnalla palvelevien tilojen jakamismahdollisuuksia suomalaisessa kaupunkiasumisessa. Työ pyrkii havainnoimaan, miten käsitys tilanjakamisen mahdollisuuksista on muuttunut osana modernia asuntoarkkitehtuuria sekä millaisia uusia merkityksiä jakaminen on nykyisessä asuntotuotannossa saanut. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten asukkaiden jaetut tilat palvelevat osana sosiaalisesti kestävää kaupunkiasumista. Jaettujen tilojen tarkastelu koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisen osan kirjallisuuskatsaus tarkastelee niitä modernin suomalaisen asuntosuunnittelun avainkohtia, joissa käsitys yksityisestä tai jaetusta asuintilasta on merkittävästi muuttunut. Työn toinen osa tutkii jakamisen saamia uusia merkityksiä tuoreessa asuntotuotannossa. Rakennetun ympäristön havainnointi tapahtuu kuuden tapausesimerkin kautta, jotka edustavat 2010-luvun asuntotuotantoa tai asumista palvelevaa konseptia Suomessa. Kussakin esimerkissä erilaisia asukkaiden jaettuja tiloja on enemmän kuin asuntotuotannon valtavirrassa, tai tilanjakaminen nousee muulla tavoin asumisessa keskeiseksi. Tarkasteltavia esimerkkejä ovat Joustotilapalvelu-konsepti Helsingissä, As Oy Malta ja Sukupolvienkortteli Helsingin Jätkäsaaressa, Kotikatu 365-konseptikortteli Lipporanta Oulussa, SATO Studiokoti Vantaalla sekä ryhmävuokrauskonsepti osana Turumankadun kerrostalosuunnitelmaa Helsingin Kruunuvuorenrannassa. Tapausesimerkkien tilojen jakamista käsitellään viiden eri näkökulman kautta. Näkökulmia ovat tilankäytön suverenitetti, jaetun tilan kompensoiva vaikutus, yhteisöllisyyden retoriikka ja mielikuvat, jakamisen inklusiivisuus ja eksklusiivisuus sekä tilanjakamisen rajat. Lähiörakentamisen myötä suomalaiseen kerrostalorakentamiseen vakiintunut talosaunan, -pesulan ja kerhohuoneen yhteistilakokonaisuus on saanut rinnalleen erilaisia jaettuja tiloja. Jakaminen on pysynyt kuitenkin pitkälti alisteisena asumisen yksityisyyden vaatimuksille. Varsinaisten uusien tilaratkaisujen sijaan tilojen jakaminen on muuttunut lähinnä fyysisen ulottuvuuden ulkopuolisilta osin. Tiloja uudelleenbrändätään ja tiloja sekä palveluita sulautetaan yhteen erilaisiksi asuinkonsepteiksi. Digitaalisuus muuttaa tilojen hallinnan tapoja. Osittain kyse on arkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun työskentelykentän laajenemisesta – osin muutoksesta, jossa asumisen suunnittelussa yhä kasvava joukko immateriaalisia tekijöitä vaatii huomioita ja perinteisen arkkitehtuuripraktiikan ulkopuolista osaamista.Sharing has long been linked to economic scarcity and negative associations. Sharing economy, new forms of commonality and the need for prudent use of natural resources make sharing a topical phenomenon both in architecture and the society level. This master’s thesis studies the possibilities to share spaces alongside the private living space in the Finnish urban housing. The thesis aims at observing how the notion of possibilities to share spaces has changed as a part of the modern housing architecture, as well as recognizing the new interpretations that sharing has acquired in recent housing production. Another aim is to examine how the shared spaces of residents serve as part of a socially sustainable urban living. The examination of shared spaces consists of two parts. The literature review in the first part looks into those key moments in the Finnish housing architecture that have significantly shaped either the notion of private or shared living space. The second part of the thesis studies the new meanings that sharing has taken on in the recent housing production. The examination of the built environment is conducted through six cases that represent the housing production or a dwelling concept of the 2010s in Finland. In each case, there are more various shared spaces for residents than in the mainstream of the housing production, or sharing spaces becomes central in living in another way. The studied cases are Joustotilapalvelu concept in Helsinki; As Oy Malta and Sukupolvienkortteli in the district of Jätkäsaari in Helsinki; Lipporanta block in Oulu, based on a concept ”Kotikatu365”; SATO Studiokoti in Vantaa and a group rental concept as a part of a design of an apartment building in Turumankatu, in the district of Kruunuvuorenranta in Helsinki. The cases are analyzed through five different perspectives shedding light to the possibilities and challenges to share spaces in the residential context. The perspectives are the sovereignty, the compensatory effect of a shared space, the rhetorics and associations of commonality, the inclusivity and exclusivity of sharing, as well as the limits of sharing. The established set of common spaces in the Finnish housing production since the 1950s, consisting of a sauna, laundry room, and a club room; has got alongside various shared spaces. However, sharing has stayed subordinate to the requirements of privacy in housing. Instead of actual new spatial solutions, the shared spaces have mostly changed outside the physical dimensions. Spaces are newly branded, they are merged together with different services in order to create various housing concepts. Moreover, digitalization changes the ways to control spaces. It is on one hand about the expansion of the working field in architecture and housing design – on the other hand about a change where a rising number of immaterial design factors require attention and expertise outside the traditional architectural practice.Description
Supervisor
Reuter, JenniThesis advisor
Krokfors, KarinTervo, Anne
Keywords
jaetut tilat, asuntoarkkitehtuuri, koti, asuntotuotanto, jakamistalous, asuntosuunnittelun historia