Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaprosessin analyysi

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

1997

Major/Subject

Liikennetekniikka

Mcode

Yhd-71

Degree programme

Language

fi

Pages

Series

Abstract

Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuosina 1990-1994 mittava liikennejärjestelmää koskeva suunnittelutyö, jonka lopputuotteena syntynyt Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 (PLJ) hyväksyttiin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) valtuuskunnassa syyskuussa 1994. Kyseessä oli tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja sisällöltään varsin monipuolinen liikennesuunnitelma, jossa kaikkia liikennemuotoja, maankäyttöä, päätöksentekojärjestelmää ja rahoitusta tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut laatia kattava raportti PLJ:n suunnittelu- ja päätöksentekoprosessista eri vaiheineen, jotta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää suunnitelmaa tarkistettaessa sekä muissa vastaavanlaisissa suunnittelutöissä. Prosessin kuvauksen ohella selvityksessä on analysoitu prosessin onnistumista ja pyritty näin löytämään sen vahvuudet ja heikkoudet. Analyysi perustuu pääosin selvityksen yhteydessä tehtyihin teemahaastatteluihin. Analyysissä keskitytään tarkastelemaan suunnittelun organisointia, vuorovaikutusjärjestelyjä, suunnitteluprosessin rakennetta, käytettyjä menetelmiä sekä päätöksentekojärjestelmää. Analyysin perusteella on esitetty päätelmiä ja ehdotuksia siitä, miten suunnitteluprosessia sekä suunnittelu- ja arviointimenetelmiä voidaan kehittää. PLJ:n laadinnan lähtökohtana olivat vuoden 1988 liikennetutkimuksessa kerätyt tiedot liikenteen tilasta. Suunnittelun aluksi laadittiin neljä erilaisiin maankäytön kehittymissuuntiin perustuvaa visiota ja kolme liikennepoliittisilta lähtökohdiltaan erilaista liikennejärjestelmämallia. Visioiden ja mallien ja niistä tehtyjen vaikutusarvioiden perusteella liikennejärjestelmälle laadittiin kehittämistavoitteet. Tavoitteista pyydettiin osapuolten kannanotot. Tehtyjen erillisselvitysten, liikennehankkeita koskevien olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien perusteella laadittiin aluksi liikennejärjestelmäluonnos, jossa pyrittiin löytämään kehittämistavoitteiden kannalta paras kokonaisuus. Luonnoksesta tehtiin vaikutusarviot ja pyydettiin osapuolten lausunnot. Lausuntojen ja tehtyjen lisäselvitysten perusteella laadittiin lopullinen liikennejärjestelmäehdotus. Myös siitä tehtiin vaikutusarviot. Liikennejärjestelmäehdotus hyväksyttiin YTV:n hallituksessa ja lopullisesti YTV:n valtuuskunnassa. PLJ-projekti oli kokonaisuutena varsin onnistunut ja teknisesti korkeatasoinen. Uusia suunnittelumenetelmiä ja yhteistyömuotoja kokeiltiin ja kehitettiin. Merkittävintä oli, että ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla saatiin aikaan poliittinen päätös seudun liikennepolitiikasta ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Suunnitteluprosessissa oli ongelmia eri suunnitteluvaiheiden välisissä kytkennöissä, vaikutusarvioiden tekemisessä, tiedonkulussa ja kansalaisosallistumisen järjestämisessä. Päätöksentekoprosessissa ilmeni epäselvyyttä suunnitelmaan sitoutumisessa ja lopullisessa päätöksentekotavassa. Kautta linjan ongelmia aiheutui suunnittelumenetelmän uutuudesta ja yhteisen kielen puutteesta. Analyysin perusteella ehdotetaan seuraavia parannuksia. Yhteisen kielen löytämiseksi ja suunnittelun sisällöstä, tavoitteista ja menettelytavoista sopimiseksi tulee heti projektin aluksi järjestää aloituskokous tai -seminaari. Suunnitteluvaiheiden välistä kytkentää voidaan parantaa vaiheiden välistä työnjakoa täsmentämällä ja tekemällä kunkin vaiheen päätteeksi selkeät kirjalliset johtopäätösdokumentit seuraavan vaiheen käyttöön. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee käyttää eritteleviä vertailumenetelmiä. Strategisen tason ympäristövaikutusten arviointi tulee kytkeä mukaan suunnitteluprosessiin. Tiedonkulun varmistamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi eri osapuolten välillä on syytä järjestää seminaarimuotoisia keskustelutilaisuuksia. Kansalaisosallistuminen voidaan järjestää muodostamalla kansalaisryhmien ja intressitahojen edustajista säännöllisesti kokoontuva neuvotteluryhmä. Myös yksittäisille kansalaisille on syytä tarjota osallistumismahdollisuuksia.

Description

Supervisor

Pursula, Matti

Thesis advisor

Sihto, Suoma

Keywords

Other note

Citation