IFRS 16 Leases -standardi - vaikutusanalyysi leasingvastuiden luokittelumuutoksesta

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2017

Department

Laskentatoimen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Accounting

Language

fi

Pages

75

Series

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä uuden IFRS 16 leasingstandardin tulevista vaikutuksista. IFRS 16 otetaan käyttöön 1.1.2019 alkaen niissä yhtiöissä, jotka toteuttavat kansainvälistä tilinpäätösraportointia. IFRS 16 tulee korvaamaan kokonaisuudessaan nykyisen IAS 17 leasingstandardin, ja se tulee muuttamaan oleellisesti leasingvastuiden laskentakäsittelyä. Sen mukana poistuu muun muassa nykyinen leasingvastuiden luokittelu joko rahoitusleasingiksi vuokralleottajan taseessa tai käyttöleasingiksi taseen ulkopuolella. IFRS 16 odotetaan luokittelevan jatkossa lähes kaikki leasingvastuut tasevaikutteisesti. Luokittelumuutoksen odotetaan vaikuttavan yritysten talouden tunnuslukuihin, kuten erityisesti velkaatumisasteen määrään kasvattavasti. Tutkimus noudattaa kvantitatiivista tutkimusotetta, ja sen empiirinen aineisto koostuu numeerisesta datasta. Empiirinen osio sisältää kaksi erillisestä analyysia, joista ensimmäinen pohjautuu Rahoitusyhtiön voimassa olevan sopimuskannan analysointiin, ja toinen yritystasoiseen analyysiin koskien leasingrahoituksen käyttöä yrityksen käyttöpääomien ja investointien hankinnoissa. Empiirisen osion ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin nykytilanne rahoitus- ja käyttöleasingosuuksista perustuen tutkimuksen käytössä olevaan sopimusaineistoon. Luokitteluperusteena käytettiin IAS 17 luokittelukriteereitä kohteen riskeistä ja eduista sekä vuokrien nykyarvon määrän vastaavuutta olennaiselta osin kohteen nykyarvoon. Tämän jälkeen aineisto luokiteltiin uudelleen IFRS 16 mukaan tasevaikutteisesti, pois lukien IFRS 16 sisältämät poikkeustapaukset. Tutkimustulos on yllättävä, sillä sen mukaan nykytilanteessa vuokralleottajat kirjaisivat leasingvastuita taseen ulkopuolelle ainoastaan noin 10 prosentin osuudella kokonaisleasingvastuistaan. Tutkimus tukee käsitystä siitä, että jatkossa IFRS 16 luokittelee lähes kaikki vuokralleottajan leasingvastuut tasevaikutteisesti. Empiirisen osion toisessa vaiheessa analysoitiin sitä, että vaikuttavatko yrityskohtaiset tiedot, kuten toimiala, yrityksen taseen koko, velkaantuneisuus- tai omavaraisuusaste leasingrahoituksen suosimiseen. Lisäksi analyysissä tutkittiin leasing- ja velkarahoituksen mahdollista substituuttiyhteyttä. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että yrityksen taseen koko vaikutti leasingvastuiden määrään. Tutkimus ei löytänyt substituuttiyhteyttä leasing- ja velkarahoituksen välillä. Näin ollen tutkimuksessa ei todettu, että leasingrahoituksen vähentäminen kasvattaisi kohdevakuudellisen velkarahoituksen kasvua, tai päinvastoin.

Description

Thesis advisor

Ojala, Hannu

Keywords

leasing, IAS 17, IFRS 16, tilinpäätöksen tunnusluvut, sopimuskanta-analyysi, leasingrahoitus, velkarahoitus, substituuttianalyysi

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201702142383

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ