Building resilience for navigating crises: How can organizations build resilience to be better prepared for facing adversities and uncertainty?

No Thumbnail Available

Files

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2024

Department

Johtamisen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Johtaminen

Language

en

Pages

23+10

Series

Abstract

Organizational resilience is increasingly recognized as a critical capability for navigating crises, as traditional crisis management approaches are often found insuffient in their inflexibility and procedural nature (Koronis & Ponis, 2018). This thesis explores resilience as an organizational capability and a proactive strategic approach enabling organizations to adapt to unexpected events and disruptions, and transform challenges into opportunities. Based on a multidisciplinary framework, the study identifies core components of resilience as characteristics such as preparedness, adaptability, responsiveness, continuous learning, self-organization and collaboration (Adini et al., 2017; Behnke & Eckhard, 2022; Berkes, 2007; Koronis & Ponis, 2018). Together, they form a dynamic organizational capability that enables organizations to withstand crises and navigate in dynamic and uncertain environments. Moreover, research also emphasizes the significance of fostering trust and open communication in building resilience both within and across organizations, as they are essential in facilitating other components, such as collaboration and learning, for instance. The thesis examines building resilience through three approaches—constant learning, autonomy and strategic collaboration. Continuous learning, both as a cultural trait and strategic approach, can be seen as the foundation of resilience, as it improves the organization's adaptability, optimizes the use of resources and promotes collective decision-making. Fostering autonomy and self-organization increase the organization's responsiveness and enable teams to act independently in disruptive situations. Strategic collaboration, in turn, enables coordinated action among involved actors.

Organisaation resilienssi on kriittinen tekijä kriisitilanteista selviytymisessä, sillä perinteiset kriisinhallintamenetelmät ovat joustamattomuudessaan usein yksinään riittämättömiä kriisitilanteissa selviytymiseen (Koronis & Ponis, 2018). Tämä opinnäytetyö tutkii resilienssin rakentamista ennakoivana, kehittyvänä kykynä ja strategisena lähestymistapana, jonka avulla organisaatiot voivat sopeutua yllättäviin muutoksiin ja kohdata haasteet mahdollisuuksina. Monitieteisen viitekehyksen pohjalta resilienssin keskeisiksi osatekijöiksi voidaan tunnistaa ominaisuuksia kuten valmius, sopeutumiskyky, reagointikyky, oppiminen, itseohjautuvuus ja yhteistyö (Adini ym., 2017; Behnke & Eckhard, 2022; Berkes, 2007; Koronis & Ponis, 2018). Yhdessä ne muodostavat dynaamisen organisaation kyvykkyyden, jota kehittämällä organisaatio voi vahvistaa kykyään kestää kriisitilanteita sekä navigoida muuttuvissa ja epävarmoissa ympäristöissä. Lisäksi tutkimuksessa korostuvat myös organisaatiokulttuurin piirteistä erityisesti luottamus ja avoin viestintä, sillä niillä on olennainen merkitys resilienssin muiden osatekijöiden, kuten yhteistyön ja oppimisen, mahdollistajina. Opinnäytetyössä tarkastellaan resilienssin rakentamista kolmen lähestymistavan – jatkuvan oppimisen, autonomian ja strategisen yhteistyön – avulla. Oppiminen sekä kulttuurisena että strategisena ominaisuutena voidaan nähdä resilienssin perustana, sillä se parantaa organisaation sopeutumiskykyä, optimoi resurssien käyttöä ja edistää kollektiivista päätöksentekoa. Autonomia ja itseohjautuvuus lisäävät organisaation reagointikykyä ja mahdollistavat tiimien itsenäisen toiminnan häiriötilanteissa. Strateginen yhteistyö puolestaan mahdollistaa koordinoidun toiminnan epävarmuuden keskellä.

Description

Thesis advisor

Katila, Saija

Keywords

resilience, crisis management, dynamic environments, uncertainty

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202502092376

Collections

[kand] Kauppakorkeakoulu / BIZ