Improving in-house software development process; A user-centered approach

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorKuusinen, Jouni
dc.contributor.authorPaananen, Antti
dc.contributor.schoolPerustieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.schoolPerustieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.supervisorNieminen, Marko
dc.date.accessioned2015-07-01T08:13:00Z
dc.date.available2015-07-01T08:13:00Z
dc.date.issued2014
dc.description.abstractThis study examines the possibility to improve an in-house software development process by applying the ISO standard (ISO 9241-210 Human-centered design for interactive systems) in the development of an Enterprise Resource Planning (ERP) system. The detection of improvement is achieved by comparing the levels of Usability Maturity Model (UMM) and Capability Maturity Model Integration (CMMI) before and after applying the human-centered design into the software development process. The study also aims to define a suitable set of usability methods, which can be both attached to the in-house software development process and used to identify possible cultural differences in the usage of the ERP system. In this thesis, a set of usability methods are combined with the human-centered design activities. After this, a process of the ERP system is examined by applying the principles of human-centered design and usability methods. First, a subset of methods is used to understand and specify the process's context of use and the user requirements. Second, mock-ups and a high-fidelity prototype are created to produce design solutions to meet user requirements. Finally, the created designs are evaluated against the user requirements by applying a subset of evaluation methods. Some of the usability methods enabled the identification of usability issues and requirements, as well as cultural differences in the system usage. Applying the methods to the software development process improved the system usability. For example, the results of System Usability Scale improved significantly compared with the current system (SUS score approx. 50/100) and the prototype (SUS score approx. 74/100). The study produced recommendations about the applicable usability methods. However, the main result of the study is a conclusion that the Usability Maturity Model and Capability Maturity Model Integration levels can be increased, and thereby in-house software development process can be improved by applying the human-centered design activities and usability methods.en
dc.description.abstractTässä työssä tutkitaan mahdollisuutta parantaa yrityksen sisällä tapahtuvaa ohjelmistokehitysprosessia hyödyntämällä ISO standardia (ISO 9241-210 Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia) toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) kehityksessä. Kehitys on pyritty havaitsemaan vertaamalla käytettävyyden ja tuotekehityksen kypsyysmallien tasojen muutosta, kun ihmisläheisen suunnittelun toiminnot on lisätty ohjelmistokehitysprosessiin. Lisaksi tutkielmassa on yritetty löytää joukko käytettävyysmenetelmiä, jotka voidaan liittää yrityksen sisäiseen ohjelmistokehitysprosessiin, ja joilla voidaan havaita mahdolliset toiminnanohjausjärjestelmän käytössä ilmenevät kulttuurierot. Tutkielmassa joukko käytettävyysmenetelmiä on liitetty ihmisläheisen suunnittelun perustoimintoihin, jonka jälkeen yhtä toiminnanohjausjärjestelmän prosesseista on tutkittu soveltaen näitä toimintoja. Alussa osaa käytettävyysmenetelmistä on hyödynnetty käyttökontekstin ymmärtämiseksi ja käytettävyysvaatimuksien määrittelemiseksi. Seuraavaksi on luotu käyttöliittymämalleja ja korkean tason prototyyppi käytettävyysvaatimusten mukaisesti. Tämän jälkeen menetelmien avulla on selvitetty, vastaavatko käyttöliittymämallit havaittuihin käytettävyysvaatimuksiin. Osalla käytettävyysmenetelmistä pystyttiin havaitsemaan käytettävyysongelmia, käytettävyysvaatimuksia ja kulttuurieroja järjestelmän käytössä. Hyödyntämällä menetelmiä ohjelmistokehityksessä, saatiin aikaan parannuksia käytettävyydessä. Esimerkiksi System Usability Scale -kyselyiden (SUS) tulokset paranivat huomattavasti verrattaessa nykyistä järjestelmää (SUS-arvo noin 50/100) ja prototyyppiä (SUS-arvo noin 74/100). Tutkielmassa annetaan suositus hyväksi havaituista menetelmistä. Työn tärkein tulos on kuitenkin johtopäätös siitä, että käytettävyyden ja tuotekehityksen kypsyysmallien tasoa, ja siten yrityksen sisällä tapahtuvaa ohjelmistokehitysprosessia, voidaan kehittää hyödyntämällä ihmisläheisen suunnittelun periaatteita ja sopivia käytettävyysmenetelmiä.fi
dc.format.extent72 s.
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/17038
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201507013680
dc.language.isoenen
dc.programme.majorKäytettävyystutkimusfi
dc.programme.mcodeT-121
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordkognitiivinen läpikäyntifi
dc.subject.keywordkäytettävyyden etälukitusfi
dc.subject.keywordkontekstuaalinen haastattelufi
dc.subject.keywordohjelmistoprosessin kehitysfi
dc.subject.keywordkäytettävyyden kypsyysmallifi
dc.subject.keywordERPen
dc.subject.keywordcognitive walkthroughen
dc.subject.keywordremote usability loggingen
dc.subject.keywordSUSen
dc.subject.keywordcontextual inquiryen
dc.subject.keywordISIen
dc.subject.keywordsoftware process improvementen
dc.subject.keywordRCIen
dc.subject.keywordusability maturity modelen
dc.subject.keywordCMMIen
dc.titleImproving in-house software development process; A user-centered approachen
dc.titleYrityksen sisäisen ohjelmistokehitysprosessin parantaminen; Käyttäjäkeskeinen lähestymistapafi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotDiplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digifolderAalto_00467
local.aalto.idinssi49203
local.aalto.openaccessno
Files