Toimistorakennuksen energiatehokkuuden parantaminen passiivitalokonseptia soveltaen
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2009
Department
Major/Subject
LVI-tekniikka
Mcode
Ene-58
Degree programme
Language
fi
Pages
119
Series
Abstract
Uhkaava ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden rajoitettu saatavuus ovat synnyttäneet tarpeen säästää energiaa. Rakennusalalla on tässä yhteydessä keskeinen rooli, sillä rakennukset kuluttavat 40 prosenttia Suomen primäärienergiasta. Tämän työn tavoitteena oli toimistorakennusten tehokkuuden parantaminen hyvän sisäilmaston puitteissa. Apuna käytettiin passiivitaloperiaatteen teorioita. Nämä perustuvat muun muassa ulkovaipan lämpöhäviöiden ja ilmavuotojen minimointiin, tehokkaaseen poistoilman lämmön talteenottoon sekä ilmaisten lämpökuormien hyödyntämiseen. Ongelmaa lähestyttiin tietokonepohjaisen energia- ja sisäilmastosimuloinnin avulla. Tutkimuskohteeksi valittiin Kuntotalo, joka on Helsingin Ruoholahteen rakennettava viisikerroksinen toimistorakennus. Simulointi tehtiin sekä nykyisten että vuonna 2010 voimaan tulevien lämmöneristysnormien perusteella. Tämän jälkeen lähdettiin tarkastelemaan erilaisten rakenne- ja taloteknisten ratkaisujen energiansäästöpotentiaaleja. Lopuksi yhdisteltiin hyväksi todetut ratkaisut suomalaisen toimistorakennuksen eräänlaiseksi optimiratkaisuksi. Tulosten perusteella vaipan umpiosiin kohdistuvilla energiansäästötoimenpiteillä on vähäinen merkitys energiankulutukseen. Tämä johtuu siitä, että suurin osa tutkimuskohteen vaipan lämpöhäviöistä aiheutui runsaista lasipinnoista. Umpiosien merkitys korostuu kohteissa, joissa niitä on suhteellisesti enemmän. Ikkunoiden lämmönläpäisykertoimen alentaminen osoittautui tehokkaaksi energiansäästökeinoksi. Lisäksi auringonsuojaratkaisuilla oli suuri vaikutus jäähdytystarpeeseen. Termisen massan lisääminen ei tuottanut tuntuvia hyötyjä, eikä myöskään yötuuletuksen käyttö jäähdytyskauden aikana. Sen sijaan ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho ja lämmön talteenottolaitteen hyötysuhde osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi. Huippuimurin käyttö ei ole energiateknisessä mielessä suositeltavaa. Ilmanvaihtoa koskevien tekijöiden merkitys korostuu kohteissa, joissa on suuria ilmavirtoja. Vähäenergisten valaisimien ja sähkö- laitteiden käyttö on suositeltavaa monista syistä. Sen lisäksi, että ne alentavat sähkönkulutusta, ne myös pienentävät jäähdytystarvetta. Optimiratkaisu ei täysin täyttänyt passiivitalon energiavaatimuksia, mutta tutkituilla toimenpiteillä vuosikulutusta saatiin pudotettua 40 prosentilla alku- tilanteeseen verrattuna. Tutkimus osoitti, että vaikka passiivitaloteoriasta löytyy hyviä elementtejä, se ei alkuperäisessä muodossaan oikein sovi suomalaiseen toimistorakennukseen. Energiatehokkuus ei välttämättä synny eristepaksuutta kasvattamalla. Tutkimuksen tärkein tulos on, että saatiin suositukset ja toimintaohjeet toimistorakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.Description
Supervisor
Kurnitski, JarekThesis advisor
Valjus, JuhaKeywords
office building, toimistorakennus, energy efficiency, energiatehokkuus, passive house, passiivitalo, indoor climate, sisäilmasto, low-energy house, matalaenergiarakentaminen