Juhlat kaupungilla – valmistava luokka kulttuurikurssilla. Miten oppimisympäristöjen toiminnanmahdollisuudet avautuivat turvapaikkaa hakeville nuorille?
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
167+67
Series
Abstract
Opinnäytteessä tutkittiin valmistaville luokille suunnatun kulttuurikurssin käytäntöjä. Kulttuurikurssi on Helsingissä käytössä oleva koulun kulttuurikasvatusta tukeva, eheyttävälle opetukselle perustuva taidekasvatusmenetelmä. Tarkastelu kohdistettiin erityisesti taidemuseoon koulun ulkopuolisena oppimisympäristönä ja museon pedagogisiin käytäntöihin. Tutkielmalla haluttiin selvittää, miten koulun kulttuurikasvatuksen periaatteet – elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja osallisuus – ja valmistavan luokan moninaisuus näyttäytyivät kurssilla ja taidemuseon pedagogisissa valinnoissa sekä sitä, miten opiskelijat pystyivät hyödyntämään tarjottuja toiminnanmahdollisuuksia. Tarkastelun kohteena oli valmistaville luokille suunnattu Juhlat kaupungilla -taidekasvatus-kokonaisuus, jonka osallistujat olivat hiljattain Suomeen saapuneita, turvapaikkaa hakevia 17– 25-vuotiaita nuoria useista Aasian ja Afrikan maista. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Kurssi toteutettiin maalis-toukokuussa 2017. Kulttuurikurssi oli osa valtakunnallista Turvapaikkana museo -hanketta ja sen keskeisiä tuottajia olivat Annantalon taidekeskus ja Helsingin taidemuseo HAM. Tutkielma toteutettiin monimenetelmällisesti etnografisena tapaustutkimuksena. Ensisijainen tutkimusaineisto koostui havaintomuistiinpanoista ja tutkimuspäiväkirjoista, joita täydensivät keskustelu- ja haastatteluäänitteet, valokuvat, viideltä opiskelijalta saduttamalla (Riihelä 2012; Karlsson 2013) kerätyt tarinat sekä palautelomakkeet. Aineisto analysoitiin hermeneuttisesti abduktiivisen päättelyn ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoriataustana käytettiin pragmatistista kokemuskäsitystä ja kokemuksellista oppimista (Dewey 1934), ulkona oppimista, affordanssi- ja oppimisympäristöajattelua sekä kokemuslaatujen sosiokulttuurista jaottelua (Pirnes & Tiihonen 2010). Kokemuksellisuuden laadut hahmottuivat vaikeasti tavoitettavaksi ideaaliksi kulttuurikurssilla. Kielitietoisuus nousi merkitykselliseksi tekijäksi kokemuksellisuuden mahdollistamisessa. Taiteilijan ohjaama pitkäkestoinen työpaja koulussa tarjosi enemmän mahdollisuuksia monipuolisten kokemusten syntymiseen ja yhdessä tekemällä oppimiseen kuin opastettu kierros museossa tai veistoskierros kaupungilla. Sosiaalinen (taide)oppiminen vaatii aikaa ja luottamusta, jonka syntyminen on kiinni monista toisiinsa kietoutuvista seikoista. Lyhyellä museokäynnillä moniin näistä voi olla vaikea vastata. Maahan muuttanut taiteilija kurssiohjaajana voi vahvistaa valmistavalla luokalla opiskelevien nuorten itsetuntoa ja itsensä osalliseksi tuntemisen kokemusta. Tutkielman valossa kysymykset miksi, kenelle ja mitä tarkoitusta varten voisivat näkyä vahvemmin museopedagogisessa suunnittelussa ja käytännöissä. Perinteisiä opastuksen muotoja on tarpeen kyseenalaistaa ja muokata rohkeasti suhteessa monimuotoisiin osallistujaryhmiin. Kurssin käytännöt eivät olleet kovin inklusiivisia.The subject of this thesis was the pedagogical practices of a Cultural Course for students in instruction preparing for basic education. Cultural Course is an art educational method for secondary school students created and implemented in Helsinki. The method is based on integrative pedagogy and theme-based learning. The study focused especially on art museum and its educational practices as an outdoor learning environment. The aim was to examine how the principles of cultural education for schools – an experiential, engaging, and participatory approach – met the needs of a culturally diverse group, and how the students were able to relate to the affordances available in the learning environments. The case studied was a Cultural Course called “A Party in the City”. The participants were 17 to 25-year-old, newly arrived asylum seekers from Asia and Africa. The group consisted of twelve students and two teachers. The course took place in April and May, 2017 in Helsinki and was part of a national project, The Museum as Asylum. The main producers were the Annantalo Arts Centre and Helsinki Art Museum HAM. The thesis was performed as a case study using ethnographic approach and mixed methods. The main method was participant and non-participant observation, and primary materials were the research diaries, and additional material consisted of photographs, five students’ stories obtained by Storycrafting method (Riihelä 2012; Karlsson 2013), teacher and artist interviews, and a questionnaire. The materials were analysed hermeneutically, applying abduction and theory-based content analysis. Theoretical frame consisted of experiential learning, learning by doing and art as experience (Dewey 1934), sociocultural approach (Pirnes & Tiihonen 2010), affordance theory and the concepts of outdoor-learning and learning environments. The main results were that the sociocultural qualities of experience appeared as ideals that were hard to meet on the Cultural Course. Language awareness turned out as an important factor in facilitating experience and experiential learning. A sculptural workshop held at school provided the students with better opportunities for verbal communication, language learning and creation of meaningful artworks than a brief guided tour at the museum or a sculpture walk in the city. Social learning (in arts) requires time and trust which depends upon a myriad of factors. It can be hard to meet many of these on a short museum visit. An artist with immigrant background can enhance the self-esteem of students in instruction preparing for basic education, as well as their sense of belonging. According to this thesis, the questions of why, for whom and for what purpose, could be more apparent in the planning and execution of museum pedagogical practices. It is necessary to question traditional forms of museum tours and create bold new practices which take the visitors’ needs into consideration. The practices of this Cultural Course did not come across as particularly inclusive.Description
Supervisor
Haapalainen, RiikkaThesis advisor
Haapalainen, RiikkaKeywords
kulttuurikurssi, kokemuksellisuus, valmistava opetus, toiminnanmahdollisuus, oppimisympäristö, museopedagogia, saavutettavuus, moninaisuus