Betonin kuivumisen arviointi
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2013
Department
Major/Subject
Rakennusmateriaalitekniikka
Mcode
Rak-82
Degree programme
Language
fi
Pages
97 + [34]
Series
Abstract
Thesis objective was to evaluate drying of concrete. The objectives were to identify variables that have an effect on drying, seasonal effect on drying of concrete and correlations between evaluation methods and between methods and site measured values. The research method was based on table and computer based evaluation methods. The method variables were changed one by one to identify variation and correlation. Computational results were compared to site measured results. Torkas and BY 1021 methods correlated positively. The thesis gave variables factors for the drying of concrete. The worst drying period for concrete is from the beginning of June until the end of October. The vertical structures gave almost the same RH as measured on the site. The horizontal structures were always drier on site than Torkas values. The horizontal structures results were below desired relative humidity and the vertical structures were almost the same RH as Torkas. 67 % of all Torkas results gave a deviant of +-5 % RH than site measured values. Torkas program is not accurate and simple enough for the construction site. BY 1021 methods values were always below desired relative humidity. Other tested methods should not be used to evaluate the drying of concrete, as the drying times were shorter than site measured. BY 1021 method is the proper tool for construction site but still just directional. Thesis concluded the same result as other researches and instructions. Relative humidity always has to be measured.Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida betonin kuivumista. Tavoitteiksi asetettiin muuttujien vaikutuksen tunnistaminen, vuodenajan vaikutus betonin kuivumiseen, menetelmien välinen vastaavuus ja vastaavuus työmaalla mitattuihin suhteellisiin kosteuksiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin taulukko- ja tietokonepohjaisia betonin kuivumisen arviointimenetelmiä. Eri menetelmien muuttujia vaihdettiin yksi kerrallaan ja verrattiin tuloksia keskenään. Tutkimuksen testaukselle asetettiin raja-arvoja ja oletuksia. Työmaalla mitattuja tuloksia verrattiin laskennallisiin tuloksiin. Tutkimuksissa huomattiin Torkas-ohjelman ja BY 1021-taulukkomenetelmän vastaavan toisiaan hyvin. Tutkimuksessa saatiin muuttujille prosentuaaliset vaikutuskertoimet betonin kuivumiseen. Heikoin vuodenaika betonin kuivumiselle on kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Vuodenajan vaikutus on suuntaa antava. Torkas-ohjelmalla pystyrakenteet antoivat lähes saman suhteellisen kosteuden kuin työmaalla mitatut. Vaakarakenteet olivat aina kuivempia kuin Torkas-ohjelman antama suhteellinen kosteus. Torkas-ohjelman tulokset olivat vaakarakenteiden osalta tavoitekosteuden alapuolella ja pystyrakenteiden osalta lähellä työmaalla mitattuja arvoja. Kaikista Torkas-ohjelman tuloksista 67 % näytti suurempaa poikkeamaa kuin +-5 % RH, verrattuna työmaalla mitattuihin tuloksiin. Torkas-ohjelma ei ole tarpeeksi tarkka ja yksinkertainen arviointimenetelmä työmaalle. BY 1021-menetelman tulokset olivat kaikissa tapauksissa tavoitekosteuden alapuolella. Muita diplomityössä testattuja menetelmiä ei tulisi käyttää betonin kuivumisen arvioinnissa. Rakenteet kuivuivat työmaalla nopeammin kuin menetelmien antamat kuivumisaika-arviot. BY 1021-menetelma on luotettava ja yksinkertainen työkalu työmaalle, mutta vain suuntaa antava. Tutkimuksessa päädyttiin samaan tulokseen, kuin muissakin tutkimuksissa ja ohjeissa. Betonin suhteellinen kosteus tulee aina mitata.Description
Supervisor
Penttala, VesaThesis advisor
Karislahti, TeroLahti, Kari
Keywords
drying of concrete, betonin kuivuminen, Torkas, BY 1021