Does institutional investor attention improve information incorporation around corporate announcements?

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2021

Department

Rahoituksen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Finance

Language

en

Pages

50 + 5

Series

Abstract

This thesis examines whether abnormal institutional investor attention improves information incorporation around corporate announcements, more specifically earnings and merger announcements in European countries during 2010-2020. Using data from the Bloomberg terminal to construct a measure of abnormal institutional attention (AIA), I find that European companies experience institutional attention similarly to U.S. companies. When it comes to a more efficient price formation process, my findings are quite mixed. I cannot find evidence of a significant post-earnings announcement drift following consensus-based earnings surprises. Consequently, it is also difficult to present evidence to support the notion that institutional attention alleviates an underreaction. However, when controlling for revenue surprises, I find a slightly significant drift that seems to only be associated with the announcements that fail to attract institutional attention – thus supporting the alleviation theory. The findings on merger announcements are largely similar. I find that the initial market reaction on the acquirer’s stock seems more efficient when institutional investors are paying attention. However, considering the lack of consistent evidence on a post-merger announcement drift, the alleviating effect of abnormal institutional attention remains challenging to prove. Nevertheless, institutional attention does not seem to aggravate the over- or underreactions either. The thesis makes relevant contributions to both academics and practitioners. Firstly, it complements existing literature by expanding the AIA measure developed by Ben-Rephael, Da and Israelsen (2017) into the context of merger announcements as well as a new geographical market. Secondly, it shows that other value-relevant information, such as revenue surprises, should also be considered when studying price efficiency around earnings announcements. Finally, it provides investors with information to better understand the price reactions around corporate announcements and to possibly develop more sophisticated investment strategies revolved around the topic.

Tämä tutkielma tarkastelee, mikäli erilaisiin yritystiedotteisiin liittyvät väärinhinnoittelut korjaantuvat institutionaalisten sijoittajien kiinnittäessä erityistä huomiota kyseisiin tiedotteisiin. Tutkielma keskittyy eurooppalaisten yritysten tulosjulkistuksiin ja yrityskauppailmoituksiin vuosina 2010–2020. Käytän Bloombergin dataa tavallisesta poikkeavan institutionaalisen huomion mittaamiseen, ja havaitsen eurooppalaisten yritysten kokevan institutionaalista huomiota samalla tavalla kuin yhdysvaltalaiset yritykset. Havaintoni tehokkaammasta hinnanmuodostuksesta ovat puolestaan melko ristiriitaiset. En löydä todisteita siitä, että osakekurssi tulosjulkistusanomalian mukaisesti merkittävästi jatkaisi ajelehtimista analyytikoiden ennustuksista poikkeavan tuloksen jälkeen. Näin ollen on myös haastavaa esittää todisteita sen puolesta, että markkinat olisivat tehokkaammat institutionaalisten sijoittajien kiinnittäessä huomiota tulosjulkistuksiin. Sen sijaan, kun otan tarkasteluun mukaan analyytikoiden odotuksista poikkeavat myyntiluvut, löytyy osakekursseista heikkoja merkkejä ajelehtimisesta – erityisesti kun tulosjulkistukset epäonnistuvat kiinnittämään institutionaalisten sijoittajien huomion. Nämä tulokset tukevat ajatusta tehokkaammasta hinnanmuodostuksesta institutionaalisen huomion ollessa läsnä. Yrityskauppailmoituksiin liittyvät havaintoni ovat pitkälti samansuuntaisia. Ilmoitusten alkuperäinen kurssireaktio vaikuttaa tehokkaammalta, kun institutionaaliset sijoittajat kiinnittävät niihin huomiota. En löydä yrityskauppojen otoksestakaan vakuuttavia todisteita julkistuksen jälkeisestä ajelehtimisesta, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä institutionaalisen huomion vaikutuksesta. Tutkielman tulokset eivät kuitenkaan tue ajatusta siitäkään, että institutionaalinen huomio johtaisi tavallista mittavimpiin yli- tai alireaktioihin. Tutkielmastani voi hyötyä sekä akateemikot että ammatinharjoittajat. Ensinnäkin se laajentaa alun perin Ben-Rephaelin, Dan ja Israelsenin (2017) esittämän epätavallisen institutionaalisen huomion mittarin (AIA) yrityskauppojen tarkasteluun ja testaa kyseistä muuttujaa kokonaan uudella maantieteellisellä alueella. Toiseksi tutkielma osoittaa, että tulosjulkistuksia tarkasteltaessa tulisi hyödyntää myös muuta lisäarvoa sisältävää informaatiota, kuten tietoa odotuksia paremmasta liikevaihdosta. Lopuksi tutkielmani tarjoaa kaikille sijoittajille tietoa, jonka avulla yritystiedotteisiin liittyviä kurssiliikkeitä on helpompi ymmärtää. Lisäksi se mahdollistaa edistyneempiä sijoitusstrategioita kehittämisen ilmiöiden hyödyntämiseksi.

Description

Thesis advisor

Lof, Matthijs

Keywords

investor attention, institutional investor, earnings announcements, merger announcements, post-earnings announcement drift

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202109199244

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ