Constructed solutions to constructed constraints - Resource scarcities and technological change

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Doctoral thesis (article-based)

Date

2017

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

238

Series

Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 241/2017

Abstract

Is necessity the mother of innovation, and if so, why many extremely urgent problems such as climate change or cheap electricity storage still remain unsolved? Why even extraordinary incentives often fail to generate technological change that would solve the problem in hand? This thesis examines the relationship between resource scarcities, in particular energy and raw materials, and technological change. Drawing on and developing the literature on resource scarcities, constraints and innovation, the study presented here helps us to understand how perceptions of scarcities influences technological change, and how scarcities may even reproduce themselves through technological decisions influenced by such perceptions. Scarcities are found to be very much a question of power between those who would use the resources and those who control the resource use. Amartya Sen's concept of ''entitlement'' or its developments (e.g. Daoud's ''quasi-scarcity'') are found to be necessary for understanding how technology developers - technologists - actually respond to constraints and scarcities. In short, the technological responses to resource scarcities, such as the development of less resource intensive technologies, are heavily determined by how much power the technologists possess relative to resource controllers. This power, or entitlement to a resource, depends not only on the importance of the industry or the resource, but also on the perceptions of technology. In cases where scarcity-altering novel innovations are perceived to be within relatively easy reach, the technologists have less power and lower entitlement to the scarce resource. These findings are based on and illustrated by two case studies in history of technology. The main case study examines the history behind one mining company's decision to develop a radically novel ''flash smelting'' copper furnace as a response to post-Second World War electricity shortage in Finland. This development, by state-owned copper producer Outokumpu, slashed energy requirements for copper smelting, and became almost the standard method for copper smelting, one point producing as much as 60 percent of world's primary copper. The second case study looks at the development of jet engine cooling systems in the Second World War Germany as a result of Germany's lack of access to nickel, a strategic metal necessary for, among many other uses, high-temperature jet turbine components. As such, this thesis contributes not only to the emerging ''ingenuity'' and ''scarcity, abundance and sufficiency'' research streams, but also to the history of technology and to the history of post-war Finland, particularly the so-called ''war reparations period'' (1944-1952).

Onko pakko keksintöjen äiti, ja jos on, miksi emme ole keksineet ratkaisuja moniin äärimmäisen pakottaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen tai sähkön edulliseen varastointiin? Miksi jopa erittäin hyvät kannustimet eivät useinkaan johda ongelmat ratkaisevaan teknologiseen muutokseen? Tämä väitöskirja selvittää resurssiniukkuuksien, eritoten energian ja raaka-aineita koskevien, yhteyttä teknologiseen muutokseen. Väitöskirja pohjautuu ja kehittää tutkimuskirjallisuutta resurssiniukkuuksista ja -rajoitteista sekä innovaatiosta. Tutkimus auttaa ymmärtämään kuinka mielikuvat niukkuuksista vaikuttavat teknologiseen muutokseen, ja miten niukkuudet voivat jopa toisintaa itseään mielikuvien ohjaamien teknologisten päätösten kautta. Niukkuuksien todetaan olevan hyvin pitkälti valtakysymyksiä niukkoja resursseja käyttämään pyrkivien ja resursseja kontrolloivien välillä. Niukkuuksien vaikutusta teknologioita kehittävien ''teknologistien'' ratkaisuihin ei voi ymmärtää ilman Amartya Senin oikeutus-käsitettä (''entitlement'') tai siitä johdettuja konsepteja, kuten Daoudin ''kvasiniukkuuksia''. Lyhyesti, teknologiset vastaukset niukkuuksiin, kuten vähemmän resurssi-intensiivisten teknologioiden kehittäminen, riippuu suurelta osin siitä, miten paljon valtaa teknologisteilla on suhteessa resurssien jaosta päättäviin. Tämä valta, tai oikeutus resurssiin, ei riipu yksin teollisuudenalan tai resurssin tärkeydestä, vaan myös teknologiaan liitetyistä mielikuvista. Silloin kun niukkuustilaa muuttavien uusien innovaatioiden arvellaan olevan suhteellisen helposti kehitettävissä, teknologisteilla on vähemmän valtaa ja alhaisempi oikeutus niukkaan resurssiin. Tutkimuksen löydökset perustuvat ja niitä havainnollistetaan kahdella teknologian historiaa selvittävällä tapaustutkimuksella. Pääasiallinen tapaustutkimus käy läpi suomalaisen valtio-omisteisen kaivosyhtiö Outokummun päätöstä kehittää radikaalisti uudenlainen ''liekkiuuni'' kuparinsulatukseen vastauksena sodanjälkeisessä Suomessa vallinneeseen sähköpulaan. Kyseinen teknologia vähensi selvästi kuparinsulatuksen energiavaatimuksia, ja siitä tuli liki standardimetodi kuparinsulatuksessa: eräässä vaiheessa jopa 60 prosenttia maailman primäärikuparin tuotannosta tehtiin Outokummun toimittamilla uuneilla. Toinen tapaustutkimus tutkii suihkumoottoreiden jäähdytysjärjestelmän kehitystä toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa vastauksena Saksassa vallinneeseen nikkelipulaan: nikkeli oli strateginen metalli, jota tarvittiin monien muiden käyttökohteiden ohella suihkuturbiinien vaatimien kuumalujien metalliseosten raaka-aineeksi. Väitöskirja edistääkin paitsi nousevaa ''nokkeluus''-kirjallisuutta (''ingenuity'') ja niukkuuksien, runsauksien ja riittävyyden (''scarcity, abundance and sufficiency,'' SAS) tutkimusta, myös tekniikan ja sodanjälkeisen Suomen sekä sotakorvauksien historiaa.

Description

Thesis advisor

Välikangas, Liisa, Prof., Aalto University, Department of Management Studies, Finland

Keywords

scarcities, constraints, technological change, copper smelting, Finland, niukkuudet, rajoitteet, teknologinen muutos, kuparinsulatus, Suomi

Other note

Parts

  • The stories we weave: Narrative bias in historical case studies in management, organizational and innovation studies.
  • Constraints and Ingenuity: The Case of Outokumpu and the Development of Flash Smelting in the Copper Industry.
  • Tolerating the intolerable: Flash smelting of copper and the construction of technological constraints.
  • Overcoming scarcities through innovation: What do technologists do when faced with constraints?

Citation