Resurssien puutteellisuus burnoutin selittävänä tekijänä
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Authors
Date
2018
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Johtaminen
Language
fi
Pages
24
Series
Abstract
Kandidaatin tutkielmassa tutkitaan yleisesti burnoutia ja siihen johtavia taustatekijöitä. Tutkimuskysymyksenä on toiminut "Mitkä ovat merkittävimpiä tekijöitä, jotka altistavat työntekijöitä burnoutille ja miten nämä tekijät vaikuttavat yksilöön kuormittavasti?". Tavoitteena on ollut tunnistaa merkittäviä päätekijöitä burnoutin kehittymisellä sekä löytää selittäviä vaikutusmekanismeja, millä tavoin nämä vaikuttavat yksilön jaksamiseen. Näkökulmaksi on otettu resurssiteoriat, sillä ne ovat nousseet tutkimuskirjallisuudessa yhdeksi suurimmaksi viitekehykseksi ja ne ovat vahvasti vaikuttaneet alaan 2000-luvulla. Vahvuutena näissä teorioissa on nähty kaikenkattavuus ja positiivisempi ote burnoutin selittämiseen, mutta tarkkojen syy-seurausyhteyksien ja eri kontekstien sisällyttäminen tarkasteluun on saanut kritiikkiä. Teoriat ovat laajasti käytössä työelämässä ja ne ovat burnout-näkökulmasta laajentuneet selittämään myös muita työhyvinvoinnin kysymyksiä. Burnoutista on tullut merkittävä ilmiö nyky-yhteiskunnassa, ja tämä kuormitustila vaikuttaa niin työpaikalla kuin vapaa-ajan eri konteksteissa yksilöön kuin muihinkin. Tila voidaan käsittää vähitellen kehittyväksi psykologiseksi vastareaktioksi krooniseen työstressiin, ja sen oireisiin kuuluvat tunneperäinen uupumus, depersonalisaatio (kyyniset asenteet työn osaa tai organisaatiota kohtaan) ja suoriutumisen heikkeneminen. Olennaista on nähdä burnout syvänä uupumuksen tilana, joka on kokemuksellisesti voimakas. Työkontekstia on selitetty pitkälti työvaatimusten ja -resurssien teorialla (JD-R, Job-Demands Resources theory), jonka perusteella burnoutin syntyminen johtuu työvaatimusten ja -resurssien epätasapainosta. Lisääntyneet resurssit johtavat terveyden heikkenemisprosessiin, kun taas vähäiset resurssit vähentyneeseen motivaatioprosessiin. Riittävät resurssit voivat kuitenkin suojata vaatimusten haitalliselta vaikutukselta ja näitä ovat mm. sosiaalinen tuki ja henkilökohtaiset resurssit. Merkittäviä vaatimuksia burnoutin synnyssä ovat taas esimerkiksi ylityöt ja henkilökohtaiset kuormitustekijät. Riittävät resurssit johtavat todennäköisemmin lisäresurssien kertymiseen, kun taas resurssien puute johtaa helpommin jäljellä olevien resurssien menetyskierteeseen. Lisääntyneet vaatimukset johtavat myös tulevaisuudessa helpommin liiallisten vaatimusten syntyyn. Työ-kotialueen päällekkäisyydellä tarkoitetaan, että lisääntyneet vaatimukset töissä vaikuttavat myös kotielämään ja toisinpäin. Tästä päällekkäisyyttä ja sen vaikutussuhteita burnoutin syntyyn on selitetty WH-R-mallilla (Work-Home Resources model), jonka mukaan nämä kaksi aluetta voivat joko aiheuttaa konfliktia tai "rikastamista" toiselle alueelle. Näissä kahden alueen vaikutussuhteissa on tärkeässä roolissa henkilökohtaisten resurssien kehittyminen. Henkilökohtaiset resurssit hallitsevat vaatimusten ja resurssien luomia vaikutuksia toiselle alueelle. Nämä vaikutukset muuttuvat positiivisiksi seuraamuksiksi eri konteksteissa kunhan henkilökohtaiset resurssit ovat kehittyneet.Description
Thesis advisor
Räsänen, KeijoKeywords
burnout, työuupumus, suoriutuminen, resurssit, vaatimukset