Kaunis + hyvä = kaunoaisti - Kauneuden ja hyvyyden suhde toisiinsa 1920-luvun ja 2000-luvun taidekasvattajien silmin

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorKuokka, Veera
dc.contributor.departmentDepartment of Arten
dc.contributor.departmentTaiteen laitosfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorKiiskinen, Jouni
dc.date.accessioned2012-07-03T11:53:31Z
dc.date.available2012-07-03T11:53:31Z
dc.date.issued2012
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tekijän tietoutta käsitteestä kaunoaisti. Kaunoaisti tarkoittaa esteettisen ja eettisen yhdistävää aistia. Tutkimuksen yksi päämäärä oli tarkastella esteettisen ja eettisen suhdetta toisiinsa taidekasvatuksessa eri aikoina. Tavoitteena tutkimuksessa oli kartoittaa kaunoaisti-käsitteen eri ilmenemismuotoja ja puhetapoja eri aikoina syntyneissä taidekasvattajien laatimissa kirjoituksissa ja vertailla niitä. Tutkimuskohteiksi valikoituivat 1920-luvulla vaikuttaneen taidekasvattaja Lilli Törnuddin tekstit, joissa kaunoaisti useaan otteeseen mainitaan. Vertailukohteena Törnuddille tutkimuksessa oli Sirkka Laitinen, joka kirjoitti vuonna 2003 väitöskirjansa nuorten esteettisestä ja eettisestä pohdinnasta. Laitisen teksteissä ei mainittu käsitettä kaunoaisti, mutta sen elementit, estetiikka ja etiikka, olivat keskiössä. Tutkimusmenetelmä oli hermeneuttinen. Menetelmälle on ominaista vuoropuhelu tekstin ja tulkitsijan välillä. Tutkielma jakaantuu kolmeen osaan, ensimmäisessä osassa valotetaan ajankuvaa sekä avataan keskeiset käsitteet sekä esitellään tutkimusmenetelmä. Toisessa osassa käsitellään Törnuddin ja Laitisen kirjoituksiin kauneudesta ja hvyydestä. Kolmannessa osassa pohditaan heidän ajatustensa yhteväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimus osoitti Törnuddin ja Laitisen ajattelun väliset erot ja yhteydet. Yhteistä heidän ajattelulleen oli oppilaan sisäisen maailman ja elämän rikastuminen taiteen ja esteettisten elämysten kautta. Molemmat myös korostivat taideopetuksesta saadun tiedon mahdollisuutta sovellettuna muuhun elämään. Törnuddin ajattelusta pääkohdiksi nousivat taiteen sivistävä ja kansaa yhtenäistävä vaikutus, jonka pohjana yhtenäinen hyvyys- ja kauneuskäsitys oli. Toisin kuin Laitinen, Törnudd ei kannustanut oppilaitaan kriittiseen ajatteluun. Laitinen korosti, että oppilaan oli tärkeää itse muodostaa käsitys siitä, mikä oli kaunista ja hyvää.fi
dc.format.extent27
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/3969
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201206102311
dc.language.isofien
dc.programmeDegree Programme in Art Educationen
dc.programmeKuvataidekasvatuksen koulutusohjelmafi
dc.subject.keywordkaunoaistifi
dc.subject.keywordkauneusfi
dc.subject.keywordhyvyysfi
dc.subject.keywordestetiikkafi
dc.subject.keywordetiikkafi
dc.subject.keywordtaideopetusfi
dc.subject.otherArt educationen
dc.titleKaunis + hyvä = kaunoaisti - Kauneuden ja hyvyyden suhde toisiinsa 1920-luvun ja 2000-luvun taidekasvattajien silminfi
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi

Files

Original bundle

Now showing 1 - 1 of 1
Loading...
Thumbnail Image
Name:
optika_id_195_kuokka_veera_2012.pdf
Size:
26.66 KB
Format:
Adobe Portable Document Format

License bundle

Now showing 1 - 1 of 1
Loading...
Thumbnail Image
Name:
license.txt
Size:
147 B
Format:
Plain Text
Description: