Kaunis + hyvä = kaunoaisti - Kauneuden ja hyvyyden suhde toisiinsa 1920-luvun ja 2000-luvun taidekasvattajien silmin
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2012
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Degree Programme in Art Education
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Language
fi
Pages
27
Series
Abstract
Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tekijän tietoutta käsitteestä kaunoaisti. Kaunoaisti tarkoittaa esteettisen ja eettisen yhdistävää aistia. Tutkimuksen yksi päämäärä oli tarkastella esteettisen ja eettisen suhdetta toisiinsa taidekasvatuksessa eri aikoina. Tavoitteena tutkimuksessa oli kartoittaa kaunoaisti-käsitteen eri ilmenemismuotoja ja puhetapoja eri aikoina syntyneissä taidekasvattajien laatimissa kirjoituksissa ja vertailla niitä. Tutkimuskohteiksi valikoituivat 1920-luvulla vaikuttaneen taidekasvattaja Lilli Törnuddin tekstit, joissa kaunoaisti useaan otteeseen mainitaan. Vertailukohteena Törnuddille tutkimuksessa oli Sirkka Laitinen, joka kirjoitti vuonna 2003 väitöskirjansa nuorten esteettisestä ja eettisestä pohdinnasta. Laitisen teksteissä ei mainittu käsitettä kaunoaisti, mutta sen elementit, estetiikka ja etiikka, olivat keskiössä. Tutkimusmenetelmä oli hermeneuttinen. Menetelmälle on ominaista vuoropuhelu tekstin ja tulkitsijan välillä. Tutkielma jakaantuu kolmeen osaan, ensimmäisessä osassa valotetaan ajankuvaa sekä avataan keskeiset käsitteet sekä esitellään tutkimusmenetelmä. Toisessa osassa käsitellään Törnuddin ja Laitisen kirjoituksiin kauneudesta ja hvyydestä. Kolmannessa osassa pohditaan heidän ajatustensa yhteväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimus osoitti Törnuddin ja Laitisen ajattelun väliset erot ja yhteydet. Yhteistä heidän ajattelulleen oli oppilaan sisäisen maailman ja elämän rikastuminen taiteen ja esteettisten elämysten kautta. Molemmat myös korostivat taideopetuksesta saadun tiedon mahdollisuutta sovellettuna muuhun elämään. Törnuddin ajattelusta pääkohdiksi nousivat taiteen sivistävä ja kansaa yhtenäistävä vaikutus, jonka pohjana yhtenäinen hyvyys- ja kauneuskäsitys oli. Toisin kuin Laitinen, Törnudd ei kannustanut oppilaitaan kriittiseen ajatteluun. Laitinen korosti, että oppilaan oli tärkeää itse muodostaa käsitys siitä, mikä oli kaunista ja hyvää.Description
Supervisor
Kiiskinen, JouniKeywords
kaunoaisti, kauneus, hyvyys, estetiikka, etiikka, taideopetus