Sosioekonomisten ja alueellisten tekijöiden yhteys julkisen ja yksityisen sektorin lääkäripalveluiden käyttöön Suomessa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Economics
Language
fi
Pages
55+8
Series
Abstract
Tutkielmassa tarkastellaan kuvailevien analyysien sekä regressiomallien avulla, miten yksityisen ja julkisen sektorin terveyspalveluiden käyttö eroaa eri sosioekonomisissa ja alueellisissa ryhmissä sekä mikä yhteys henkilön asuinpaikan ja lähimmän yksityisen palveluntarjoajan välisellä etäisyydellä on yksityisten palveluiden käyttöosuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan 2,8 miljoonan täysi-ikäisen suomalaisen perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä vuonna 2017 laajan yksilötason rekisteriaineistokokonaisuuden avulla. Tutkimus osoittaa yli 65-vuotiaiden käyttävän terveydenhuoltopalveluita määrällisesti työikäisiä enemmän. Yksityisten palveluiden käytön osuus eläkeläisikäisillä on kuitenkin huomattavasti matalampi: Yli 65-vuotiailla perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä 9 prosenttia on tehty yksityisen sektorin palveluntarjoajalla. Työikäisillä vastaava osuus on 39 prosenttia. Iän lisäksi henkilön tulotaso on vahvasti yhteydessä henkilön todennäköisyyteen valita yksityinen palveluntarjoaja. Alueellisesti tarkasteltuna yksityisten palveluiden käyttö on korkeinta asukasluvultaan suurissa Etelä- ja Lounais-Suomen kunnissa. Yksityisten terveyspalveluiden käytön osuus laskee odotetusti potilaan ja lähimmän yksityisen palveluntarjoajan etäisyyden kasvaessa. Muutoksessa ei ole taloudellisesti merkitsevää eroa työ- ja eläkeläisikäisten välillä: Keskimääräinen suhteellinen muutos yksityisten palveluiden käyttöosuudessa on 65 vuotta täyttäneille noin -15 % ja työikäisille -13 % kymmentä lisäkilometriä kohden.This thesis examines, with descriptive analyses and regression models, how the use of private and public health care services differs in different socio-economic and regional groups, and how the distance between a person's place of residence and the nearest private health care provider is associated to the use of private services. With an extensive individual-level register data set, we study the behaviour of 2.8 million adult Finnish who consumed primary health care services in 2017. The results indicate that patients over the age of 65 visit a primary health care physician more often compared to those of working age. However, the consumption of private services is significantly lower: For patients over the age of 65, private sector appointments comprise 9 percent of the primary health care visits. The corresponding share for patients of working age is 39 percent. In addition to age, a person's income level is strongly associated to the probability of choosing a private service provider. Regionally, the use of private services is highest in large municipalities in southern and southwestern Finland. As expected, the use of private health care services decreases as the distance between the patient and the nearest private service provider increases. There is however no economically significant difference in the behaviour of age groups: the average relative change in the share of private services is -15% for those over 65 and -13% for working-age patients per ten additional kilometres.Description
Thesis advisor
Toivanen, OttoKeywords
potilaan valinta, terveydenhuolto, julkinen sektori, yksityinen sektori, julkistaloustiede, terveystaloustiede, Suomi