Turun lähiöhankkeet tarkastelussa - tulevaisuusskenaarioita menneisyyden rinnalla
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
126
Series
Abstract
Hankekehittäminen on Suomessa yleinen tapa ohjata resursseja lähiöiden kehittämiseen. Hankkeet ovat olleet ketterä tapa edistää kehitystyötä ja houkutella ulkopuolista rahoitusta, mutta niiltä on myös kritisoitu liian irrallisiksi muusta kaupunkiorganisaatiosta. Tämä voi johtaa resurssien haaskaantumiseen ja tehottomuuteen, jolloin ratkaisevia päätöksiä ei tehdä. Kun lähiöiden kehittäminen aloitettiin 1970-1980-luvuilla, hankemetodia hyödynnettiin jo silloin. Aktiivisista toimista huolimatta sosioekonominen alueellinen eriytyminen on vain voimistunut Suomen suurimmissa kaupungeissa, kuten Turussa. Turkulaiset lähiöt ja niiden eriytyminen onkin varsinkin viime vuosina noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi, vaikka lähiödiskurssi on ollut esillä mediassa jo vuosikymmeniä. Lähiöiden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä työtä. Asukkaiden profiili on jatkuvassa muutoksessa, joten myös lähiöiden tutkimus ja kehittäminen kehittyvät jatkuvasti. Uusia lähestymistapoja ja työkaluja tarvitaan eriarvoisuuden vähentämiseen ja lähiöiden elinvoiman parantamiseen. Näitä uusia metodeja voidaan etsiä ja tarkastella esimerkiksi skenaariosuunnittelun kautta, kuten tässä työssä. Lähiöt eivät ole ongelmia, vaan yhteisöjä. Lähiöiden kehittämisessä onkin tärkeää ottaa aidosti huomioon asukkaiden toiveet. Näin voidaan tehdä erityisesti tunnistamalla tarpeita näkemisen sijaan. Tämä vaatii vallankäyttäjiltä vastuuta kuunnella, empaattista ymmärrystä ja aitoa halua asettua asukkaiden asemaan. Vain näin voidaan varmistaa, että lähiöiden kehittäminen palvelee aidosti niissä asuvia ihmisiä ja heidän tarpeitaan. Lähiöiden kehittäminen on yhteinen tehtävä, joka vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Asukkaiden, viranomaisten, järjestöjen ja yksityisen sektorin on löydettävä yhteinen kieli ja visio tulevaisuudesta. Yhdessä toimien on mahdollista luoda entistä viihtyisämpiä ja oikeudenmukaisempia lähiöitä kaikille.Project-based development has become a prevalent approach to directing resources towards neighbourhood revitalisation in Finland. Short projects have proven to be an agile method for development work and attracting external funding. However, their use has also been criticised for being too detached from the broader city context. This can lead to wasted resources and inefficiency, with crucial decisions remaining unaddressed. Project-based methods were already being employed when neighbourhood development began in Finland in the 1970s and 1980s. Despite active efforts, socioeconomic spatial segregation has only intensified in Finland’s major cities, including Turku. Turku’s neighbourhoods and their segregation have become a nationwide topic of discussion, particularly in recent years, although the discourse surrounding neighbourhoods has been present in the media for decades. Neighbourhood development is an ongoing process that necessitates long-term commitment and effort. The resident profile is constantly evolving, and as a result, neighbourhood research and development are also constantly evolving. New approaches and tools are required to reduce disparities and enhance neighbourhood vitality. These new methods can be explored and examined, for instance, through scenario planning, as is done in this work. Lähiös are not problems; they are communities. It is crucial to genuinely consider residents’ aspirations when developing neighbourhoods. This can be accomplished particularly by identifying needs rather than merely observing them. This demands that those in power have the accountability to listen, demonstrate empathy, and have a genuine desire to put themselves in the residents’ shoes. Only in this way can we ensure that neighbourhood development properly serves the needs of the people who live there. The development of Finnish neighbourhoods or lähiös is a shared endeavour that calls for collaboration among various stakeholders. Residents, government agencies, organizations, and the private sector must find a common language and vision for the future. Working together, it is possible to create neighbourhoods that are more liveable, equitable, and inclusive for all.Description
Supervisor
Hewidy, HossamThesis advisor
Eräranta, SusaMäkeläinen, Sini
Keywords
lähiöt, lähiökehittäminen, lähiöhankkeet, Turku, skenaariosuunnittelu, Turun lähiöt