Building Evidence for Cost-effectiveness of Self-management Interventions in Chronic Care - Acknowledging Context and Mechanisms
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2015-10-23
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2015
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
66 + app. 67
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 142/2015
Abstract
Involving the chronically ill in the management of their own health is proposed to improve the cost-effectiveness of chronic care by improving health outcomes and diminishing the need and demand for care provided by professionals. Despite high expectations, empirical evidence of the cost-effectiveness of self-management remains scant. This may be due to the methodological challenges posed by the often complex nature of the self-management interventions and difficulty in operationalizing their outcomes. In this study, two empirical evaluations with distinct designs were applied to gain understanding of the methodological considerations related to the cost-effectiveness evaluation of chronic care self-management interventions. Realist evaluation approach was applied to acknowledge the contextual factors and the mechanisms that induce the economic and health outcomes of a self-management intervention. The findings of a retrospective cohort analysis with interviews showed that the present administrative and clinical data that is routinely collected in primary care does not reflect the mechanism of self-management interventions, that is, the improvement in patients' ability to manage their condition. A Finnish translation of Patient Activation Measure (PAM), a viable instrument for assessing the effectiveness of self-management interventions, was validated and used as a measure for effectiveness in the second part of this study. A quasi-experiment on the effectiveness and economic outcomes of a novel self-management intervention, an electronic patient portal, showed that providing chronically ill patients with access to their own health records and secured messaging with the care provider may increase patient activation at an acceptable cost to the health care provider, and therefore be cost-effective. More research is needed to validate the acceptable thresholds for investments in patient activation. The benefits of an electronic patient portal are dependent on the mechanisms that its functionalities generate, and on the contextual factors such as the characteristics of the patients and the health care professionals using it, the health care system that it is adopted in, and its implementation in the organization. The empirical evidence from the two studies showed that realist evaluation can complement the traditional outcome trials in the pursuit of accumulating knowledge on cost-effectiveness of complex health care interventions, such as self-management interventions.Pitkäaikaissairaiden potilaiden aktiivisen omahoidon on ehdotettu parantavan potilaan terveyttä ja vähentävän terveydenhuollon ammattilaisten antaman hoidon tarvetta ja kysyntää. Suurista odotuksista huolimatta, empiirinen näyttö omahoidon kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Tämä saattaa johtua tutkimusmenetelmällisistä haasteista, joita omahoitointerventioiden kompleksisuus ja tyypillisesti viiveellä havaittavat vaikutukset aiheuttavat. Tässä tutkimuksessa omahoitointerventioiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta arvioitiin kahdessa erilaisessa tutkimusasetelmassa. Kustannusvaikuttavuuden kannalta keskeisten mekanismien ja kontekstitekijöiden ymmärtämiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin realistisen arvioinnin lähestymistapaa. Haastatteluilla täydennetty retrospektiivisen kohorttitutkimus suomalaisessa perusterveydenhuollossa osoitti, että nykyiset rutiininomaisesti kerättävät hoitotiedot eivät kuvasta omahoitointerventioiden toimintamekanismia, eli potilaan parantunutta kykyä hallita omaa sairauttaan. Tutkimuksen toisessa empiirisessä osassa omahoitointervention vaikuttavuutta arvioitiin potilaan aktiivisuus -mittarilla (Patient Activation Measure, PAM), joka mittaa potilaan tietoja, taitoja ja itsevarmuutta oman sairautensa hoidossa. Suomenkielinen käännös PAM-kyselyinstrumentista validoitiin tutkimuksessa. Näennäiskoe ajankohtaisen omahoitointervention, sähköisen potilasportaalin, vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta osoitti, että potilaan mahdollisuus tarkastella omia hoitotietojaan ja viestiä sähköisesti ammattilaisten kanssa voivat parantaa potilaan aktiivisuutta kohtuullisin kustannuksin. Pääsy verrattain yksinkertaiseen sähköiseen potilasportaaliin voi täten parantaa hoidon kustannusvaikuttavuutta. Jotta potilasta aktivoivien investointien hyväksyttävyyttä voidaan arvioida tarkasti, tarvitaan lisää tutkimusta potilaan aktiivisuuden pitkäaikaisista vaikutuksista ja aktiivisuuteen liittyvistä maksuhalukkuuden kynnysarvoista. Potilasportaalin hyödyt syntyvät vaikutusmekanismeista, joita portaalin toiminnallisuudet saavat aikaan yhdessä kontekstitekijöiden kanssa. Potilasportaalin kannalta keskeisiä kontekstitekijöitä ovat portaalin käyttäjien ominaisuudet, ympäröivän terveydenhuoltojärjestelmän rakenteet sekä portaalin jalkauttaminen organisaatiossa. Tämä tutkimus osoittaa, että realistinen arviointi voi täydentää perinteisiä koetutkimuksia kompleksisten terveydenhuollon interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa.Description
Supervising professor
Lillrank, Paul, Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandThesis advisor
Linna, Miika, Docent, Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandKeywords
self-management, chronic illness, cost-effectiveness, patient activation, electronic patient portal, omahoito, pitkäaikaissairaus, kustannusvaikuttavuus, potilaan aktiivisuus, sähköinen potilasportaali
Other note
Parts
-
[Publication 1]: Riippa, Iiris; Kahilakoski, Olli-Pekka; Linna, Miika; Hietala, Minni. 2014. Can complex health interventions be evaluated using routine clinical and administrative data? – a realist evaluation approach. Journal of Evaluation in Clinical Practice, 20(6), 1129–36. ISSN: 1365-2753.
DOI: 10.1111/jep.12175 View at publisher
-
[Publication 2]: Riippa, Iiris; Linna, Miika; Rönkkö, Ilona. 2014. The Effect of a Patient Portal With Electronic Messaging on Patient Activation Among Chronically Ill Patients: Controlled Before-and-After Study. Journal of Medical Internet Research, 16(11), [Online journal, 12 pages]. ISSN 1438-8871.
DOI: 10.2196/jmir.3462 View at publisher
-
[Publication 3]: Riippa, Iiris; Linna, Miika; Rönkkö, Ilona; Kröger, Virpi. 2014. Use of an Electronic Patient Portal Among the Chronically Ill: An Observational Study. Journal of Medical Internet Research, 16(12) [Online journal, 10 pages]. ISSN 1438-8871.
DOI: 10.2196/jmir.3722 View at publisher
- [Publication 4]: Riippa, Iiris; Linna, Miika; Rönkkö, Ilona. 2015. The Cost-effectiveness of a Patient Portal with Electronic Messaging: Controlled Before and After Study. Submitted manuscript, 21 pages.