Elokuvan ymmärtäminen elämänkokemuksen kautta
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Elokuvataiteen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
53
Series
Abstract
Tämä opinnäytetyö tutkii, miten katsojan ymmärrys elokuvasta muodostuu ja mikä on elämänkokemuksen vaikutus tulkinnan syntymiseen. Jos yksilön kokemus maailmasta ohjailee ymmärryksen syntyä, eikö se tee elokuvan kokemisesta todella henkilökohtaisen tapahtuman? Tämä vie jatkokysymykseen: onko mahdollista, että kukaan voi ymmärtää ja kokea elokuvan samalla tavalla? Teoriaosuus käsittelee ymmärtämisprosessia kahdesta näkökulmasta. Lukijalle avataan, miten elokuvaleikkaajan valinnat elokuvaa rakennettaessa, kuten informaation annostelu ja rytmitys vaikuttavat elokuvan lopulliseen muotoon, ja miten katsojan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten kasvuympäristö ja ajankulu vuorostaan vaikuttavat ymmärryksen muodostumiseen. Kirjallisina lähteinä hyödynnetään John Deweyn filosofista lähestymiskulmaa kokemiseen sekä eri elokuvantekijöiden kuten Nils Pagh Andersenin ja Karen Pearlmanin näkemyksiä elokuvan rakenteen synnyttämisestä. Lisäksi heränneitä huomioita havainnollistetaan esimerkeillä elokuvista, tv-sarjoista ja elokuvasta Suonsilmä (2023), joka on tämän opinnäytetyön taiteellinen osuus. Tutkimus toteutettiin näyttämällä koehenkilöille elokuva Suonsilmä, jonka jälkeen katsojat täyttivät kyselylomakkeen. Yhteensä vastauksia tuli 14 henkilöltä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja tekijöiden intentioiden ja katsojien ymmärryksen välillä, sekä tutkia elämänkokemuksen merkitystä ymmärryksen muodostumiseen. Tutkimuksen myötä nousi havainto, että maailmassa vallitseva universaalius kietoo katsojien tulkintoja yhteen. Jokainen löytää elokuvasta oman tarinansa, mutta yhteneviä kohtia löytyy niin kauan, kun elokuvassa on selkeä punainen lanka. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että monitulkintaisessa elokuvassa voi nousta sellaisiakin mielleyhtymiä katsojille mieleen, joita elokuvantekijät eivät ole tietoisesti rakentaneet elokuvaan mukaan.This thesis examines how the viewer's understanding of the film is formed and what part life experience plays in this process. If one’s experience of the world guides their understanding, doesn’t it make experiencing the film a very personal event? This leads to a further question: can anyone understand and experience the film in the same way? The theory part spectates the understanding process from two perspectives. First, it is established how the choices of the film editor, such as the given information and rhythm affect the final form of the film, and how the viewer's personal characteristics, such as the environment and time in turn affect their understanding of the film. As literal sources, the thesis uses John Dewey's philosophical approach to life experience, as well as the theories about creating the film’s structure of various filmmakers such as Nils Pagh Andersen and Karen Pearlman. In addition, the observations from the read texts are illustrated with examples from films, TV series, and the film Suonsilmä (2023), which is the artistic part of the thesis. The study was executed by showing the subjects the film Suonsilmä. After that, the viewers filled out a questionnaire. In total, answers came from 14 people. The purpose of the research was to survey the similarities and differences between the intentions of the filmmakers and the viewers' own interpretations, as well as to investigate the importance of life experience in the formation of understanding. The study showed that the prevailing universality in the world binds the viewers' interpretations together. Everyone finds their own story in the film, but there are points of convergence as long as there is a clear throughline in the film. The results of the study showed that, in an ambiguous film, the viewers may come up with associations that the filmmakers have not intentionally built into the film.Description
Supervisor
Ylönen, HarriThesis advisor
Kyösola, SatuKeywords
elämänkokemus, ymmärrys, informaatio, tulkinta, rakenne, elokuvaleikkaus